Senioritalo Askolaan
Pitää tehdä perusteellinen hankeselvitys Senioritalosta. Viime valtuuston kokoukseen teimme Kokoomuksen valtuustoaloitteen Senioritalon hankkeesta, jota ei saa jättää unholaan.
Senioritalo oli esillä viimeksi vuonna 2019. Silloin Askolan kunnan elinvoimapäällikkönä asiaa selvittelin. Muutaman senioritalojen rakentajan ja toimintaa vetävien kanssa silloin neuvottelimme yhdessä mm. aktiivisesti asiaa ajaneen Vanhusneuvoston edustajien kanssa.
Jäin eläkkeelle ja senioritalon asia jäi vaiheeseen. Kuntakaan ei huonon taloudellisen tilanteen takia ollut halukas vetämään selvityshanketta. Nyt kunnan taloustilanne on aivan toinen. Eli Senioritalo-hanketta voidaan ja pitääkin viedä kuntavetoisesti eteenpäin.
Askolan vanhusneuvosto on Senioritaloasiaa selvitellyt ja tehnyt laajan Askolan senioriasumisen kyselyn, joka lähetettiin 920:lle kunnassa asuvalle yli 65-vuotiaalle. Kysely oli mittava, ottaen huomioon, että Askolassa on noin 5 000 asukasta. Kyselyn tulokset on saatavilla, kuten Askolan vanhusneuvoston näkemykset senioriasumiseen liittyvistä erikoistoiveista/tarpeista.
Senioritalon ideana on, että ikääntyneemmät ihmiset voisivat asua liki omissa asunnoissaan joko rivi- tai kerrostalotyyppisesti. Asumismuoto toisi turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta asukkaille. Yhteisillä mahdollisilla pesula, sauna yms. tiloilla voisi saada säästöä rakennuskustannuksissa. Kunta voi sopivan, keskeisellä paikalla sijaitsevan tontin löydyttyä kaavoittaa sen ko. toimintaan. Paras paikka Senioritalolle on kauppa-, apteekki-, kotihoito yms. palvelujen läheisyys, kaiketi Askolan kirkonkylän torin läheisyydessä.
Tutkittava on myös Senioritalon rakentaminen puusta. Kunnissa puurakentaminen on tunnistettu yhtenä tärkeänä keinona päästä asetettuihin hiilineutraaliustavoitteisiin. Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelma on yhdessä sidosryhmien kanssa työstänyt kansalliset tavoitteet julkiselle puurakentamiselle.
***
Kunnanvaltuutetuille kannattaisi tarjota koulutusta
KUNTAORGANISAATIO on iso. Monesti kunta on suuri työnantaja alueellaan, ja kunnan toiminta on usein laajaa.
Yrityksistä kunta eroaa kuitenkin merkittävästi: päätöksenteko on demokraattista. Vaaleissa valituilla kunnanvaltuutetuilla on ylin päätösvalta. Tämä tuo luottamushenkilöille suuren vastuun. Siksi valtuutettujen on hyvä tietää, miten kunta toimii: Miten kunta on organisoitu? Mikä on luottamushenkilöiden rooli? Mitä lakisääteisiä tehtäviä kunnalle kuuluu ja mitä muita tehtäviä kunta tekee? Mikä on kunnan taloudellinen tilanne? Mistä kunta saa tulonsa ja mihin se käyttää rahansa?
Kunnanvaltuutetun tehtävä vaatii siksi koulutusta. Koulutustilaisuudet voisivat olla seminaarityyppisiä, jossa kunnan eri toiminnot ja talousarvio käytäisiin läpi, samoin luottamushenkilöiden tehtävät ja vastuut. Myös kokoustekniikasta voisi olla oma osionsa.
Koulutukseen tulee liittää myös kunnan strategia, sen merkitys ja laadinta. Kunnat ovat ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa noin puolet toiminnoista ja budjetista siirtyy hyvinvointialueille sote-uudistuksen seurauksena. Kuntastrategia tulee uusia heti valtuustokauden alussa.
Näillä tilaisuuksilla olisi myös toinen tavoite: valtuutettujen yhteistyön tiivistäminen ja tutustuminen kollegoihin ja virkamiehiin.
Koulutus pitäisi järjestää heti syksyllä ennen vuoden 2022 talousarvion, budjetin laatimista. Kunnanjohtaja on avainasemassa koulutuksen järjestämisessä.
Ari Forsberg
kunnanvaltuutettu (kok), Askola