LUE TÄSTÄ RIKUN VAALIESITE (PDF
Lämmin kiitos äänestäjilleni Askolassa ja Itä-Uudellamaalla! Työni sekä Askolan kunnanvaltuustossa että Itä Uudenmaan aluevaltuustossa jatkuu. Tulen tekemään parhaani ollakseni teiltä saamani lisääntyneen luottamuksen arvoinen. Ollaan yhteydessä!
Riku Honkasalo
Opetusneuvos, valtiotieteiden maisteri
Askola, Monninkylä
51 v., neljän lapsen isä, naimisissa
Askolan kunnanvaltuutettu
Askolan kunnanhallituksen puheenjohtaja 2023- Itä-Uudenmaan aluevaltuutettu 2022-
Itä-Uudenmaan aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja / jäsen 2022- (Askolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja 2013-16, varapuheenjohtaja 2021-23 ja kymmeniä muita luottamustoimia).
Askolan Kokoomuksen ja sen valtuustoryhmän puheenjohtaja 2015 ja 2020-23
HUS:in lähipalvelu- ja integraatiolautakunnan jäsen 2023-
HPK Palvelut Oy:n hallituksen jäsen (hyvinvointialueen edustaja) 2024-
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n (ammattijärjestö) liittovaltuuston jäsen 2023-
Vastaukseni vaalikoneissa: Uusimaa (kuntavaalit), Uusimaa (aluevaalit), Itäväylä (kuntavaalit), Itäväylä (aluevaalit), Yle (kuntavaalit), Yle (aluevaalit), Iltalehti (molemmat vaalit), MTV3 (kuntavaalit), MTV3 (aluevaalit)
Kuntapolitiikkaa Askolassa takana vuodesta 2002 alkaen ja sote-uudistustakin olin tekemässä monissa eri rooleissa yli 15 vuoden ajan. Tuoretta näyttöä löytyy mm. hyvinvointialueen palveluverkkoselvityksen järkeistämisestä alueen asukkaiden eduksi, sekä paikallisesta näkökulmasta toimistani Mäntyrinteen lakkauttamisen onnistuneessa peruuttamisessa. Ainoana askolalaisena aluehallituksen jäsenenä olen muutoinkin pyrkinyt pitämään koko päättyvän kauden ajan huolta siitä, että päätöksiä alueella ei tehdä vain suurten kuntien sanelemana ja niiden omista lähtökohdista. Tämä on ollut minulle luontevaa Askolan kunnanhallituksen puheenjohtajan roolissakin.
Tavoitteeni Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella
Maakuntavero ei ole alueiden talousvaikeuksien ratkaisu, vaan lisätaakka kaikille veronmaksajille. Sitä ei tarvita kiristämään kokonaisverotusastetta. Kaikissa alueen kunnissa tulee säilyttää sote-peruspalveluita. Keskittävästä ja ylhäältä sanelevasta politiikasta tulee pyrkiä jatkossa kohti aitoa valinnanvapautta. Näin ei tule käymään, mikäli aluevaltuustot täyttyvät liiaksi hallintomalliin rakastuneilla päättäjillä.
Mikäli olen mukana tulevassa aluevaltuustossa teen heti kauden alussa esityksen Askolan terveyskeskuksen kiirevastaanoton lakkauttamisen todellisten vaikutusten selvittämiseksi. Päätös tästä tehtiin aluevaltuustossa erittäin epämääräisin perusteluin ja laskelmin. Olen myös valmis esittämään kyseisen vastaanoton palauttamista sekä muutoinkin tukemaan Askolan terveyskeskuksen säilymistä.
Kannatan ja olen ollut myös HUS:in luottamushenkilönä edistämässä Itä-Uudenmaan uuden hyvinvointikeskuksen toteuttamista (huom! sen nimeksi ei voi enää tulla Porvoon sairaala, tätäkin olen jo pidemmän aikaa lobannut). Uutta hyvinvointikeskusta ei kuitenkaan tule ylimitoittaa suunnitteluvaiheessa, vaan se tulee suunnitella erikoissairaanhoidon sekä nykyisen Näsin terveyskeskuksen korvaajaksi. Ylimitoittamisella ei tule uhata alueen muun palveluverkon toimintaa ja olemassaoloa. Ylimitoittaminen nostaa myös hankkeen kustannuksia ja todennäköisesti pitkittää sen toteutumista merkittävästi.
Tulen jatkossakin sekä kunta- että aluepoliitikkona puolustamaan äänekkäästi ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen säilyttämistä Askolassa (Mäntyrinne), sekä ajamaan yhteisöllisen palveluasumisen toteuttamista myös Askolaan. Joulukuun 2024 aluevaltuustossa saavutettua erävoittoa alueen ikäihmisten puolesta on puolustettava tinkimättömästi myös jatkossa!
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen taloutta tulee elvyttää voimakkaasti, mutta vuonna 2024 nähty yritys löytää säästöjä pelkästään alueen pienemmistä kunnista oli epätoivoinen ja onneksi torjuttiin Kokoomuksen johdolla. Todellinen säästöpotentiaali on aivan muualla. Mikäli aluevaltuustoissa istuu vain suurten kuntien edustajia, on syytä kuitenkin pelätä että säästöjä etsitään samasta suunnasta kuin ennenkin.
Tavoitteeni Askolan kunnassa
Askolan kunta on kokoomusjohtoisesti tehnyt mittavat tulevaisuusinvestoinnit lukioon, kouluihin ja varhaiskasvatukseen. Alkava vaalikausi on siksi maltillisempien investointien aikaa, ja kunnan lainakantaa on hoidettava vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Kunnan tulevaisuusohjelman kautta talous on käännettävä uudelleen nousu-uralle, jossa se lähes koko päättyvän vaalikauden onneksi saatiin pidettyä. Yleisen kustannustason nousu ja kuntatalouden heikkeneminen on näkynyt aivan viime aikoina myös Askolassa, mutta kunnan talous on tyydyttävässä kunnossa ja valmiudet kehittää sitä hyvään suuntaan ovat olemassa.
Askola on pieni kunta, jossa ei ole varaa tarpeettomiin jakolinjoihin kylien tai oikeisto-vasemmisto -jakolinjojen välillä. Mallia tässä voidaan ottaa hyvinvointialueelta, jossa me askolalaiset päättäjät olemme toimineet myös Askola-puolueena, ja tässä yhteistyössä olen ollut aloitteellinen ja aktiivinen. Kunnan omassa päätöksenteossa olen tehnyt yhteistyötä kaikkien ryhmien suuntaan, ja ollut sekä kunnanvaltuuston että kunnanhallituksen puheenjohtajana rakentamassa kuntaan uutta yhteistyökulttuuria, jonka toivoisin säilyvän tulevaisuudessakin. Asiat voivat riidellä mutta ihmiset eivät.
Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, ettenkö valtiotieteilijänä ja muutoinkin näkisi poliittisia aatteita tärkeinä. Päinvastoin. Askolan vasemmisto ja vihreät ovat nyt vaalien alla liittoutuneet yhteen. Paras keino estää Askolaa kaatumasta vasemmalle on äänestää vakaata ja maltillista Kokoomuksen ehdokasta! Eli siis ketä tahansa Kokoomuksen hienolta ehdokaslistalta. Esimerkiksi allekirjoittanutta :-).
Mikäli halutaan sopivasti kriittistä, mutta vakaata ja rakentavaa muutoksentekijää, olen edelleen käytettävissä!
(Vaalirahoitukseni on jaettu 50% kuntavaaleihin ja 50% aluevaaleihin, joten luvut ovat molemmissa ennakkoilmoituksissa samat).
***
VIELÄ HIEMAN LISÄTIETOA ALLEKIRJOITTANEESTA, tekstiä päivitetty joiltain osin vastaamaan nykytilannetta maaliskuussa 2025)
Olen Riku Honkasalo, viisikymppinen perheenisä Monninkylästä. Muutin paikkakunnalle vuosituhannen alussa ilman mitään aikaisempaa kokemusta Askolasta. Kauniit maisemat ja kunnan sopiva pienuus vetivät puoleensa. Kiirekaupunki Helsinki jäi taakse ja maaseudun rauhasta on nautittu sen jälkeen jo neljännesvuosisadan verran.
Juurtuminen paikkakunnalle on lisännyt entisestään motivaatiota vaikuttaa kotikunnan ja sen palvelujen kehittämiseen. Perhe on Monninkylässä kasvanut neljällä lapsella, joista kolme on jo lentänyt pois pesästä. Nuorimmainen käy vielä kunnan peruskoulua. Olemme diplomaattiperhe, minkä vuoksi tiemme on välillä käynyt ulkomaille. Takaisin Askolaan olemme palanneet joka kerta, ja kirjani ovat olleet täällä katkeamatta.
Monninkylän kouluaktiivista kunnanvaltuuston johtoon
Tiiviimmin ajauduin kuntapolitiikkaan puolustaessani lasteni tuolloista lähikoulua eli Monninkylän koulua. Itse asiassa samalla ajauduin puolustamaan kunnan kaikkia lähikouluja, sillä nopeasti paljastui että kunnan silloinen johto kaavaili tosissaan koko kunnan perusopetuksen keskittämistä yhteen suurkouluun eli Askolan kouluun. Vielä 2025 tätä asiaa tungetaan joissain vaalikoneissa, mitä voi vain ihmetellä! Tuolloin kaavaillut jopa yli 30 oppilaan opetusryhmät eivät takuuvarmasti olisi palvelleet askolalaisten lasten ja nuorten mahdollisuuksia hyvään perusopetuksen laatuun ja riittävään oppimisen tukeen. Sopivan kokoiset maalaiskoulut ovat Askolan voimavara, ja näin tulee olla jatkossakin. Olen pienen kyläkoulun kasvatti itsekin.
Askolan koulutaistelusta ja sen lukemattomista vaiheista vuosien 2009-2025 välillä voisin kirjoittaa varmaankin romaanin. Pääasia on, että taistelu on vihdoin saatu päätökseen, joten Monninkylän koulun kolmosvaihe eli liikuntasali ja väestönsuoja toteutuvat! (tästä valtuusto teki viimein päätöksen helmikuussa 2025).
2008 vaalien jälkeen päädyin Askolan perusturvalautakunnan puheenjohtajaksi, mikä olikin melkoinen haaste tilanteessa, jossa sote-uudistusta ensimmäisen kerran yritettiin vielä valtakunnassa läpi. Kunnan tasolla teimme mm. vanhuspoliittisen strategian, jota vietiinkin eteenpäin koko 2010-luvun ajan.
Kuntavaaleissa 2012 kohdalleni osui suorastaan odottamaton äänisaalis (146 ääntä), ja kunnanvaltuuston puheenjohtajan tehtävä kutsuikin sen jälkeen. Vaalikauden merkittävimpinä saavutuksina pidän vuonna 2014 tehtyä päätöstä rakentaa uudet koulutilat sekä Askolan koululle että Monninkylään, mitkä sitten myöhemmin myös tunnetusti toteutuivat. Valtuuston puheenjohtajana otin sydämen asiaksi luoda uudenlaista poliittista yhteistyökulttuuria Askolaan, tilanteessa jossa yhden puolueen ylivallasta oltiin vaalitulosten mahdollistamana siirtymässä aitoon monipuoluedemokratiaan.
Ulkomailla 2015-20 ja paluu Askolaan sekä sen kuntapolitiikkaan
Ulkomaat kutsuivat jälleen syksyllä 2015, ja Askola jäi taakse. Palasin Liettuan ja Ukrainan vuosien jälkeen Suomeen keskelle pahinta koronaa keväällä 2020, ja seuraavan kesän kuntavaaleissa tein paluun kunnanvaltuustoon ja sen varapuheenjohtajaksi. Päättyvällä vaalikaudella koko suomalainen kuntakenttä – oikeastaan koko kunnan käsite – uudistui hyvinvointialueiden tulon myötä. Tässä tilanteessa jos koskaan tarvittiin ja tarvitaan edelleen kokemusta ja näkemystä Askolan ja askolalaisten keskeisten palveluiden turvaamiseksi myös jatkossa. Tuosta etujemme turvaamisesta minulla on kokemusta ja näkemystä runsain mitoin. Kevään 2021 vaalien jälkeen sovimme että vaalikauden puolivälissä siirryn Askolan kunnanhallituksen puheenjohtajaksi, ja tämän tehtävän otin vastaan 1.8.2023 lukien.
Työtausta, koulutus ja harrastukset
Päivätöitä teen valtion palveluksessa opetusneuvoksena keskittyen tiiminvetäjänä tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiin. Erittäin mielenkiintoista ja antoisaa työtä suomalaisen osaamisen ja koulutuksen kansallisessa kehittämisessä. Aiempaa työtaustaa löytyy mm. ulkoministeriön erityisasiantuntijana (Kiovan suurlähetystö, kuva sieltä), Kokoomuksen puoluetoimiston ohjelmajohtajan ja poliittisen sihteerin tehtävistä, Suomen Lukiolaisten Liiton pääsihteerin tehtävästä sekä lukuisista opiskeluaikaisista pätkätöistä. En ole kaihtanut koskaan ruumiillistakaan työtä, ja kokemusta löytyy menneisyydestä mm. haudankaivamisesta, porkkanan nostamisesta ja pusikkojen raivaamisesta. Koulutukseltani olen valtiotieteiden maisteri (Turun yliopisto), pääaineena yleinen valtio-oppi. Olen käynyt mm. alueellisen maanpuolustuskurssin, SITRA:n Talouspolitiikka 2000+ -kurssin ja olen Uudenmaan maanpuolustusyhdistyksen jäsen.
Politiikan lisäksi yritän harrastaa kuntoliikuntaa. Nuorempana harrastin korkeushyppyä, mutta kahden metrin ylitys jäi todella kaukaiseksi haaveeksi (muistaakseni ennätykseni on 180). Hiihto, suunnistus ja uinti ovat lajeista lähellä sydäntä, ja yleisimpiä pallopelejä olen harrastanut ainakin jossain muodossa. Penkkiurheilu on myös pieni salainen pahe. Musiikki on myös tärkeä henkireikä. Omina soittimia ovat ”katu-uskottavat” klarinetti ja (sähkö)basso. Saksofonikin löytyy. Musiikkimaku on kallellaan hieman raskaampaan suuntaan, mutta kyllä hyvä klassinenkin antaa välillä mielenrauhaa. Kuorolaulua on tullut myös aina välillä harrastettua amatööritasolla.
(Tässä hiihdetään Trukhanivin saarella, Ukrainan Kiovassa, jossa asuin 2018-20. Toivottavasti asiat menisivät niin, että olisi mahdollisuus päästää sinne jälleen hyvällä mielellä. Slava Ukraini!).
Minä ja Kokoomus
Liityin Kokoomukseen jo teini-ikäisenä vuonna 1988, enkä ole valintaani katunut. Keskustaoikeistolainen politiikkakäsitys on istunut minulle hyvin. Pidän itseäni sopivasti suomalaisia perinteitä kunnioittavana arvokonservatiivina mutta monissa asioissa myös aika liberaalinakin sekä järkivihreänä. Innostun uusista asioista ja ilmiöistä, enkä halua jämähtää paikalleni. Askolan Kokoomuksen toimintaan ajauduin vuosituhannen alussa saatuani remonttihommat ensin jollekin mallille (remontointihan on ikuista). Askolan Kokoomuksen varapuheenjohtajana olin yli 10 vuotta, ja lopulta puheenjohtajana vuonna 2015 sekä uudelleen vuosina 2020-23. Valtakunnanpolitiikkaan olen osallistunut edellä mainitun puoluevirkailijan työn (2002-2010) lisäksi myös esimerkiksi Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsenenä vuosina 2014-16. Olen lukuisien puolueen valtakunnallisten verkostojen jäsen, välillä aktiivinenkin sellainen.
Ydintavoitteeni:
Politiikka on myös kuntatasolla yhteispeliä ja parhaiden kompromissien etsimistä. Listaan tähän alle muutaman itselleni tärkeän asian, joiden eteen aion tehdä työtä myös alkavalla vaalikaudella (toki monien muidenkin asioiden):
KUNNAN ITSENÄISYYS: Mielestäni Askolan kaltainen lähellä pääkaupunkiseutua sijaitseva kunta voi selvitä omillaan, kun sote-ratkaisukin vihdoinkin saataisiin aikaiseksi. Toisaalta Marinin vasemmistohallituksen sote-malli oli vain heikennetty versio edellisen hallituksen versiosta, enkä olisi surrut senkin kaatumista. Kirjoitin kuitenkin jo vuoden 2012 vaalien alla, että tarvitsemme Itä-Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen, johon Askolakin siis liittyisi. Kannatin jo vuonna 2006 kaatunutta ISTER-hanketta, ja vuosien 2014-15 Itä-Uudenmaan kaupungin synnyttämisprosessissa olin Askolan pääneuvottelijana. Siitä prosessista syntyi monia hyviä aihioita, joita myös hyvinvointialueen synnyttämisessä on (osin samojen päättäjien toimesta) hyödynnetty. Pääasia on, ettemme tarvitse enää yhtään uutta konsulttia tai valtiovarainministeriön lähettämiä selvityshenkilöitä arvioimaan puolestamme Askolan itsenäisyyttä tai palveluitamme.
VEROTUS: Kokonaisveroasteen nousun torjuminen. Olen menettänyt uskoni siihen, että yli 10 vuotta ”kohta tulossa ollut” kiinteistöverouudistus milloinkaan toteutuu, tai se jotenkin hyödyttäisi Askolaa ja askolalaisia.
VALOKUITU: Kuten aikanaan julkisesti epäilin, asia ei lähtenyt etenemään ilman kunnan myötävaikutusta. Verkon laajentaminen on edelleen myös kunnalle tärkeä kysymys.
POSTIASIA: Kunnan on nostettava profiiliaan postipalvelulain mukaisen toiminnan eli suomeksi sanottuna riittävien postipalveluiden toteutumiseksi Askolassa. Postin on arvioitava pilottinsa käyttäjiä kuunnellen ja Traficomia on tarvittaessa huomautettava valvontavastuustansa. Täysin mahdottomana en pidä jatkossa ns. kunnallisen postin toteutumista, joka on jo käytössä esim. Uuraisissa ja Kangasalan Kuhmalahdella. Kunnan omistama sosiaalinen yritys on yksi mahdollinen vaihtoehto. Tämä kaikki tietenkin vain silloin, mikäli asia ei järjesty yrittäjävetoisesti.
LUKIO: Uuden lukion rakentamisesta päätettiin 2023, ja lukiosta on tullut yrittäjyyspainotteinen. Pohjanpellon säätiö osallistuu merkittävällä tavalla uuden lukion toteutumiseen. Lukiokysymys on minulle tärkeä myös Suomen Lukiolaisten Liiton entisen pääsihteerin roolissa.
LAPSIPERHEET: Askola on halunnut profiloitua perheystävällisenä kuntana. Lapsiperheiden muutto Askolaan on kuitenkin tyrehtynyt ja syntyvyys on laskenut hälyyttävästi. Lapsiperheille ja muillekin askolalaisille annettua palvelulupausta ollaan monella tavalla rikottu. Suomen suurin kotihoidon tuen kuntalisä oli Askolalle imagovaltti. Vielä vuonna 2003 en saanut kovinkaan laajasti tukea ajatuksilleni kuntalisästä. Muutamaa vuotta myöhemmin kuntalisä olikin jo lähes muodikas ja tuli onneksi käyttöön. Viime vuosina kuntalisää on kuitenkin vähä vähältä heikennetty, ja yritettiinpä se jo kokonaan poistaakin. Nyt olisi aika muuttaa suuntaa ja nostaa kuntalisää sekä yhtenäistää yksityisen hoidon kuntalisät korkeamman tason mukaan. Lapsiperheille on muutoinkin tarjottava lisää valinnanmahdollisuuksia nyt nähdyn keskittämisen sijaan.
LIIKUNTA JA NUORISO: Liikunta- ja nuorisotoimesta mahdollisesti tehtävät säästöt kääntyvät myös taloudelliseksi tappioksi, kun nuoriso suuntaa ”aktiviteettiaan” vähemmän hyödyllisiin tarkoituksiin. Toisaalta heikot liikuntapalvelut näkyvät mm. terveydenhuollon nousevina kustannuksina. En kannata tällaisia lyhytnäköisiä säästöjä, joista hieman pidemmällä aikavälillä maksetaan moninkertainen hinta. Olin vahvasti ajamassa liikunnanohjaajan palkkaamista kuntaan muutaman vuoden tauon jälkeen, ja se oli hyvä päätös.
MAAUIMALA: Olen ollut vuosikausia Monninkylän maauimalan toiminnan jatkumisen takuumiehenä, ja olen sitä myös jatkossa. Aika monta kertaa olen saanut puolustaa erityisesti eräiden kuntapoliitikkojen hampaissa ollutta uimalaamme. PÄIVITYS: uimala on auki myös kesällä 2025!
UUSASKOLALAISET: Niin sanotut uusaskolalaiset tarvitsevat painoarvonsa mukaisen edustuksen kunnan päätöksentekoon. Tämä joukko on merkittävältä osaltaan ollut mahdollistamassa kunnan kasvua, eikä pelkästään verokertymän osalta. Työmatkapendelöijät ja ”nukkumalähiöläiset” perheineen tarvitsevat myös kehittyviä palveluita, ja samalla nousee myös ”vanhojen askolalaisten palvelutaso. Tämä on selkeästi siis ns. win-win -tilanne. Kasvukunnaksi palaaminen edellyttää rohkeutta vastata kasvun edellytyksiin, ja peruuttamalla ei enää pääse eteenpäin. Muutimme vaimoni kanssa aivan ummikkoina Askolaan, eli väitän tietäväni mistä puhun. Olemme halunneet muuttaa pieneen, mutta keskuksia lähellä olevaan maalaiskuntaan, jossa palvelut pelaavat ja hallinto on riittävän lähellä ihmistä. Pidetään Askola jatkossakin sellaisena!
Ihan kaikkea hyvää ja kaunista ei nyt tähän pysty laittamaan, mutta kannattaa tutustua myös Askolan Kokoomuksen tavoiteohjelmaan 2025-29, jonka laatimisessa olin jälleen ”aika vahvasti mukana”. Päättyvän kauden vastaava ohjelmamme on nyt kokoomusjohtoisessa kunnassa toteutunut jopa odotettuakin paremmin.
Lopuksi vielä joitain muita aiempia luottamustoimiani (laiska luettelee): HUS:in valtuuston jäsen, Porvoon sairaalan lautakunnan jäsen, Askolan kunnan perusturvalautakunnan puheenjohtaja, HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsen, Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän hallituksen jäsen, HUSLAB:in johtokunnan varajäsen, Rinnekotisäätiön neuvottelukunnan jäsen, Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsen, Pohjoiskalotin koulutussäätiön hallituksen jäsen, Kokoomuksen Turun aluejärjestön hallituksen jäsen, Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan liittohallituksen jäsen ja Turun aluejärjestön puheenjohtaja.
