LÄMMIN KIITOS ÄÄNESTÄJILLENI ALUEVAALEISSA!
Tällä näkymällä näyttäisi siltä, että paikka Itä-Uudenmaan aluevaltuustossa kutsuu, mutta erittäin tiukan vaalituloksen vuoksi on syytä vielä katsoa tarkastuslaskennan tulos. Joka tapauksessa vaalitulos oli odottamaton yllätys, ja aion olla saamani luottamuksen arvoinen, olin sitten aluevaltuutettu tai ensimmäinen varavaltuutettu. Ollaan yhteyksissä, ja tiedotan toiminnastani jatkossakin myös tällä sivulla.
Riku Honkasalo, ehdokas 291
Opetusneuvos, valtiotieteiden maisteri
Askola, Monninkylä
48 v.
• Askolan kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja 2021- (kunnanvaltuuston puheenjohtaja 2013-16)
• Askolan Kokoomuksen ja sen valtuustoryhmän puheenjohtaja
• HUS:in valtuuston jäsen 2021-
• Porvoon sairaalan lautakunnan jäsen 2021-
Joitain aiempia luottamustoimia:
Askolan kunnan perusturvalautakunnan puheenjohtaja, HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsen, Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän hallituksen jäsen, HUSLAB:in johtokunnan varajäsen, Rinnekotisäätiön neuvottelukunnan jäsen, Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsen, Kokoomuksen Turun aluejärjestön hallituksen jäsen, Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan liittohallituksen jäsen ja Turun aluejärjestön puheenjohtaja.
Askolan kuntapolitiikan pitkäaikainen vaikuttaja, laajasti myös kotikuntansa ulkopuolelle verkottunut asiantuntija tarjolla Itä-Uudenmaan aluevaltuustoon. Sote-uudistusta olen ollut tekemässä monissa eri rooleissa 15 vuoden ajan. Juuri siksikin en kannata tulevaa aluehallintomallia, joka on varmaankin huonoin vuosien varrella vastaan tulleista. Mutta vihervasemmistohallitus on ajanut sen nyt keskustan myötävaikutuksella läpi, ja siihen pitää siis sopeutua.
Siksi tulevaan aluehallintoon tarvitaankin luottamushenkilöitä, jotka ovat valmiit minimoimaan uuden hallintotason ja keskittämispolitiikan haittavaikutuksia alueen
asukkaille ja heidän välttämättömille peruspalveluillensa.
Maakuntaveroa ei tarvita kiristämään kokonaisverotusastetta. Kaikissa alueen kunnissa tulee säilyttää sote-peruspalvelut myös kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen. Nyt päätetyn aluehallinnon keskittämis- ja ylhäältäsanelevasta politiikasta tulee pyrkiä jatkossa kohti aitoa valinnanvapautta. Näin ei tule käymään, mikäli aluevaltuustot täyttyvät tulevaan hallintomalliin rakastuneilla päättäjillä.
Mikäli halutaan sopivasti kriittistä, mutta rakentavaa muutoksentekijää, olen numerolla 291 käytettävissä
***
(KUNTAVAALEISTA 2021)
LUE RIKUN KUNTAVAALIEN 2021 VAALIESITE (PDF)
Olen Riku Honkasalo, reilusti nelikymppinen mutta selvästi alle viisikymppinen perheenisä Monninkylästä. Muutin paikkakunnalle vuosituhannen alussa ilman mitään aikaisempaa kokemusta Askolasta. Kauniit maisemat ja kunnan sopiva pienuus vetivät puoleensa. Kiirekaupunki Helsinki jäi taakse ja maaseudun rauhasta on nautittu sen jälkeen.
Juurtuminen paikkakunnalle on lisännyt entisestään motivaatiota vaikuttaa kotikunnan ja sen hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Perhe on Monninkylässä kasvanut neljällä lapsella, joista vanhin on jo lentänyt pois pesästä. Lapset ovat jakautuneet sopivasti kaikille koulutusasteille peruskoulun alaluokista yliopisto-opintoihin asti. Olemme diplomaattiperhe, minkä vuoksi tiemme on välillä käynyt ulkomaille. Takaisin Askolaan olemme palanneet joka kerta, ja kirjamme ovat olleet täällä katkeamatta.
Monninkylän kouluaktiivista kunnanvaltuuston johtoon
Tiiviimmin ajauduin kuntapolitiikkaan puolustaessani lasteni lähikoulua eli Monninkylän koulua. Itse asiassa samalla ajauduin puolustamaan kunnan kaikkia lähikouluja, sillä nopeasti paljastui että kunnan silloinen johto kaavaili tosissaan koko kunnan perusopetuksen keskittämistä yhteen suurkouluun eli Askolan kouluun. Tuolloin kaavaillut jopa yli 30 oppilaan opetusryhmät eivät takuuvarmasti olisi palvelleet askolalaisten lasten ja nuorten mahdollisuuksia hyvään perusopetuksen laatuun ja riittävään oppimisen tukeen. Sopivan kokoiset maalaiskoulut ovat Askolan voimavara, ja näin tulee olla jatkossakin.
Koulutaistelusta ja sen lukemattomista vaiheista voisin kirjoittaa varmaankin romaanin, mutta säästän teidät tässä kohtaa siltä. Pääasia on, että taistelu on vihdoin saatu lähes päätökseen. Monninkylän koulun kolmosvaiheen eteen on vielä tehtävä töitä (kts. alempana), ja itäpuolen kouluolojen parantaminen on myös tulevan vaalikauden keskeisiä kysymyksiä.
2008 vaalien jälkeen päädyin perusturvalautakunnan puheenjohtajaksi, mikä olikin melkoinen haaste tilanteessa, jossa sote-uudistusta ensimmäisen kerran yritettiin vielä valtakunnassa läpi. Kunnan tasolla teimme mm. vanhuspoliittisen strategian, jota vietiinkin eteenpäin koko 2010-luvun ajan.
ALUEVAALEISSA NUMERONI ON SIIS 291 :-). Kuntavaaleissa 2012 kohdalleni osui suorastaan odottamaton äänisaalis, ja kunnanvaltuuston puheenjohtajan tehtävä kutsui sen jälkeen. Vaalikauden merkittävimpinä saavutuksina pidän päätöstä rakentaa uudet koulutilat sekä Askolan koululle että Monninkylään, mikä sitten myöhemmin myös tunnetusti toteutui. Valtuuston puheenjohtajana otin sydämen asiaksi luoda uudenlaista poliittista yhteistyökulttuuria Askolaan, tilanteessa jossa yhden puolueen hegemoniasta oltiin vaalitulosten perusteella siirtymässä aitoon monipuoluedemokratiaan.
Jälleen tarjolla
Ulkomaat kutsuivat jälleen syksyllä 2015, ja Askola jäi taakse. Nyt olen palannut monta kokemusta rikkaampana, ja käytettävissä jälleen kunnan luottamustehtäviin. Tulevalla vaalikaudella koko suomalainen kuntakenttä – oikeastaan koko kunnan käsite – uudistuu maakuntien / hyvinvointialueiden mahdollisen tulon myötä. Nyt jos koskaan tarvitaan kokemusta ja näkemystä Askolan ja askolalaisten keskeisten palveluiden turvaamiseksi myös jatkossa. Tuosta etujemme turvaamisesta minulla on kokemusta ja näkemystä runsain mitoin.
Työtausta, koulutus ja harrastukset
Päivätöitä teen opetusneuvoksen virassa Opetushallituksessa, keskittyen tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiin. Erittäin mielenkiintoista ja antoisaa työtä suomalaisen osaamisen kehittämiseksi. Aiempaa työtaustaa löytyy mm. ulkoministeriön erityisasiantuntijana, Kokoomuksen puoluetoimiston ohjelmajohtajan ja poliittisen sihteerin tehtävistä, Suomen Lukiolaisten Liiton pääsihteerin tehtävästä sekä lukuisista opiskeluaikaisista pätkätöistä. En ole kaihtanut koskaan ruumiillistakaan työtä, ja kokemusta löytyy menneisyydestä mm. haudankaivamisesta, porkkanan nostamisesta ja pajupusikkojen raivaamisesta. Koulutukseltani olen valtiotieteiden maisteri, pääaineena yleinen valtio-oppi.
Politiikan lisäksi yritän harrastaa kuntoliikuntaa. Nuorempana harrastin korkeushyppyä, mutta kahden metrin ylitys jäi aika kaukaiseksi haaveeksi. Hiihto ja suunnistus ovat lajeista lähellä sydäntä, ja yleisimpiä pallopelejä olen harrastanut ainakin jossain muodossa. Penkkiurheilu on myös pieni salainen pahe. Musiikki on myös tärkeä henkireikä. Omina soittimia ovat ”katu-uskottavat” klarinetti ja sähköbasso. Musiikkimaku on kallellaan hieman raskaampaan suuntaan, mutta kyllä hyvä klassinenkin antaa välillä mielenrauhaa. Kuorolaulua on tullut myös aina välillä harrastettua amatööritasolla.
(tässä hiihdetään Trukhanivin saarella, Ukrainan Kiovassa).
Minä ja Kokoomus
Liityin Kokoomukseen jo teini-ikäisenä vuonna 1988, enkä ole valintaani katunut. Keskustaoikeistolainen politiikkakäsitys on istunut minulle hyvin. Pidän itseäni sopivasti suomalaisia perinteitä kunnioittavana arvokonservatiivina mutta monissa asioissa myös aika liberaalinakin sekä järkivihreänä. Innostun uusista asioista ja ilmiöistä, enkä halua jämähtää paikalleni. Askolan Kokoomuksen toimintaan ajauduin vuosituhannen alussa saatuani remonttihommat ensin jollekin mallille (rintamamiestalon remontointihan on ikuista). Askolan Kokoomuksen varapuheenjohtajana olin yli 10 vuotta, ja lopulta puheenjohtajana vuonna 2015 sekä uudelleen vuoden 2021 alusta lukien. Valtakunnanpolitiikkaan olen osallistunut edellä mainitun puoluevirkailijan työn lisäksi myös Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsenenä vuosina 2014-16.
Tavoitteeni:
Politiikka on myös kuntatasolla yhteispeliä ja parhaiden kompromissien etsimistä. Listaan tähän alle muutaman itselleni tärkeän asian, joiden eteen aion tehdä työtä alkavalla vaalikaudella (toki monien muidenkin asioiden):
KUNNAN ITSENÄISYYS: Mielestäni Askolan kaltaisen lähellä pääkaupunkiseutua sijaitsevan kunnan ei kannata lamaantua ainakaan Helsingistä käsin sanellulle kuntaliitokselle. Askola voi selvitä edelleen omillaan, kunhan sote-ratkaisu vihdoinkin saataisiin aikaiseksi. Toisaalta nykyhallituksen sote-malli on vain heikennetty versio edellisen hallituksen versiosta, enkä surisi sen kaatumista. Olen kuitenkin jo mm. 2012 vaalien alla kirjoittanut, että tarvitsemme Itä-Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen, johon Askolakin siis liittyisi. Kannatin jo vuonna 2006 kaatunutta ISTER-hanketta, ja vuosien 2014-15 Itä-Uudenmaan kaupungin synnyttämisprosessissa olin Askolan pääneuvottelijana. Siitä prosessista syntyi monia hyviä aihioita, joita on myös nyt käsillä olevassa hyvinvointialueprosessissa hyödynnetty. Pääasia on, ettemme tarvitse enää yhtään uutta konsulttia tai valtiovarainministeriön lähettämiä selvityshenkilöitä arvioimaan puolestamme Askolan itsenäisyyttä tai palveluitamme. Sote-ratkaisua olin aiemmin setvimässä myös mm. HYKS-lautakunnan jäsenen roolissa.
VEROTUS: Kokonaisveroasteen nousun torjuminen. Kiinteistöverouudistuksen tullessa veroprosentteja on todennäköisesti laskettava. Myös maltilliseen tuloverokevennykseen voisi olla mahdollisuus, mikäli kunnan talous saadaan pidettyä vakaana.
MONNINKYLÄN KOULU: Monninkylän koulun kolmosvaiheen (liikunta- ja juhlasali) suunnittelun käynnistäminen ilman YHTÄÄN uutta viivästystä. Uusi sali on otettava kuntalaisten ja yhdistysten käyttöön täysimääräisesti ja modernia kulunvalvontateknologiaa hyödyntäen. Suunnittelu on käynnistettävä kuluvalla vaalikaudella. (Päivitys joulukuussa 2021: Kokoomuksen valtuustoryhmän tekemän muutosesityksen pohjalta kolmosvaiheen suunnittelu aikaistettiin käynnistettäväksi jo 2023, ja asiaan liittyvään kaavamuutokseen varattiin määrärahat jo vuodelle 2022).
VALOKUITU: Kuulun itsekin valokuidun ennakkotilaajiin, ja mitään ei näytä tapahtuvan. Vaikuttaa siltä, ettei asia etene ilman kunnan myötävaikutusta. Etätyöbuumin myötä nyt voisi olla aika ryhtyä sanoista tekoihin. Pukkila on hoitanut tämän asian paljon Askolaa paremmin, kuten myös esimerkiksi HSL-MATKAKORTIN tukemisen, jota myös mielestäni pitäisi Askolan osalta selvittää.
POSTIASIA: Kunnan on nostettava profiiliaan postipalvelulain mukaisen toiminnan eli suomeksi sanottuna riittävien postipalveluiden toteutumiseksi Askolassa. Postin on arvioitava pilottinsa käyttäjiä kuunnellen ja Traficomia on tarvittaessa huomautettava valvontavastuustansa. Täysin mahdottomana en pidä jatkossa ns. kunnallisen postin toteutumista, joka on jo käytössä esim. Uuraisissa ja Kangasalan Kuhmalahdella. Kunnan omistama sosiaalinen yritys on yksi mahdollinen vaihtoehto. Tämä kaikki tietenkin vain silloin, mikäli asia ei järjesty yrittäjävetoisesti.
COOR: Coorin sopimusta on vähintään päivitettävä, kenties myös kilpailutettava käyttäjälähtöisyyden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. (Päivitys: Coorin sopimus on irtisanottu, ja tekninen toimi järjestetään uudelleen kesästä 2022 lukien).
LUKIO: Askolan lukion toiminnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi on mietittävä mahdollisuuksia erikoistumiseen, ja toisaalta Pohjanpellon säätiön roolia voidaan painottaa nykyistä enemmän lukion toiminnassa. Lukiokysymys on minulle tärkeä myös Suomen Lukiolaisten Liiton entisen pääsihteerin roolissa.
LAPSIPERHEET: Askola on halunnut profiloitua perheystävällisenä kuntana. Lapsiperheiden muutto Askolaan on kuitenkin tyrehtynyt ja syntyvyys on laskenut hälyyttävästi. Lapsiperheille ja muillekin askolalaisille annettua palvelulupausta ollaan monella tavalla rikottu. Suomen suurin kotihoidon tuen kuntalisä oli Askolalle imagovaltti. Vielä vuonna 2003 en saanut kovinkaan laajasti tukea ajatuksilleni kuntalisästä. Muutamaa vuotta myöhemmin kuntalisä olikin jo lähes muodikas ja tuli onneksi käyttöön. Viime vuosina kuntalisää on kuitenkin vähä vähältä heikennetty, ja yritettiinpä se jo kokonaan poistaakin. Nyt on aika muuttaa suuntaa ja nostaa kuntalisää vähintään 150 euroon kuussa. Lapsiperheille on muutoinkin tarjottava lisää valinnanmahdollisuuksia nyt nähdyn keskittämisen sijaan.
LIIKUNTA JA NUORISO: Liikunta- ja nuorisotoimesta mahdollisesti tehtävät säästöt kääntyvät myös taloudelliseksi tappioksi, kun nuoriso suuntaa ”aktiviteettiaan” vähemmän hyödyllisiin tarkoituksiin. Toisaalta heikot liikuntapalvelut näkyvät mm. terveydenhuollon nousevina kustannuksina. En kannata tällaisia lyhytnäköisiä säästöjä, joista hieman pidemmällä aikavälillä maksetaan moninkertainen hinta. Olin vahvasti ajamassa liikuntasihteerin palkkaamista kuntaan muutaman vuoden tauon jälkeen, ja se oli hyvä päätös.
MAAUIMALA: Olen ollut vuosikausia Monninkylän maauimalan toiminnan jatkumisen takuumiehenä, ja olen sitä myös jatkossa.
UUSASKOLALAISET: Niin sanotut uusaskolalaiset tarvitsevat painoarvonsa mukaisen edustuksen kunnan päätöksentekoon. Tämä joukko on merkittävältä osaltaan ollut mahdollistamassa kunnan kasvua, eikä pelkästään verokertymän osalta. Työmatkapendelöijät ja ”nukkumalähiöläiset” perheineen tarvitsevat myös kehittyviä palveluita, ja samalla nousee myös ”vanhojen askolalaisten palvelutaso. Tämä on selkeästi siis ns. win-win -tilanne. Kasvukunnassa pitää olla rohkeutta vastata kasvuun, ja peruuttamalla ei enää pääse eteenpäin. Muutimme vaimoni kanssa aivan ummikkoina Askolaan, eli väitän tietäväni mistä puhun. Olemme halunneet muuttaa pieneen, mutta keskuksia lähellä olevaan maalaiskuntaan, jossa palvelut pelaavat ja hallinto on riittävän lähellä ihmistä. Pidetään Askola jatkossakin sellaisena!
Ihan kaikkea hyvää ja kaunista ei nyt tähän pysty laittamaan, mutta kannattaa tutustua myös Askolan Kokoomuksen tavoiteohjelmaan 2021-25, jonka laatimisessa olen aika vahvasti ollut mukana.
