Askolassa ollaan jälleen kerran luisumassa valtuuston tekemistä koulurakentamispäätöksistä. Tällä kertaa ei kuitenkaan – mitä ilmeisimmin – kokonaan, kuten kunnanvaltuuston 2009 ja 2012 tekemille päätöksille kävi. Paikallisessa mediassa esiin nousseiden huhujen (HUOM! siis nimenomaan huhujen) perusteella on syytä kuitenkin olettaa, ettei vähintään vuosikymmenen mittainen koulufarssi ole ehkä sittenkään saanut päätöstään. On huomattavissa, että väsytystaistelu yhtenäis-mammuttikoulun puolesta jatkuu edelleen, sisältäen kunnan itäpuolen koulujen alasajon ja Monninkylän koulun välttämättömien investointien tietoisen viivyttämisen. Askolan Kokoomus ei ole missään vaiheessa kannattanut kyseisiä hankkeita.
Askolan koulufarssin käänteet vuosien varrelta ovat nyt luettavissa tiivistetyssä muodossa, perustuen Riku Honkasalon blogimerkintöihin vuosilta 2011-16. Jatko-osaa tälle novellille ei toivottavasti enää tarvitse julkaista. Teksti luettavissa seuraavasta linkistä
6.4.2016
Askolan kunta on jo pitkään houkutellut hyvällä menestyksellä uusia asukkaita. Lisääntyneen väestön kasvavaan palvelutarpeeseen on vastattava jatkossakin. Uusien pitkäaikaisten investointien (kuten koulujen) jäädyttäminen käyttötalouden lyhytaikaisiin ongelmiin vedoten on hedelmätöntä politiikkaa. On valittava joko kasvun tai käpertymisen strategia, joista mielestäni jälkimmäinen uhkaa enemmän kunnan tulevaa menestystä ja myös sen itsenäisyyttä.
28.2.2015
Marraskuun valtuuston piti olla käytännössä läpihuutojuttu, mutta jostain syystä paikallisen Keskustapuolueen kasetti särkyi kesken kokouksen, ja he äänestivät nurin investointiohjelman jota olivat samassa kokouksessa vielä aiemmin kannattaneet. Lisäksi kunnantalon remontti ja uuden valtuustosalin rakentaminen asetettiin koulurakentamisen edelle, mikä olisi tehnyt osin tyhjäksi jo etukäteen kesäkuussa 2015 tehtävät kouluverkkopäätökset.
Marraskuun valtuuston päätyminen ”kaaokseen” lähes kuuden tunnin kokoustamisen jälkeen puolenyön kieppeissä jätti useille valtuutetuille ihan perustellusti syötteen kutsua valtuusto koolle joulukuussa käsittelemään investointiosaa uudelleen. Kuntalain perusteella näin myös toimittiin, vaikkakin asian uudelleen käsittelyä haluttiin moninaisin keinoin myös hankaloittaa.
Joulukuun valtuusto lopulta hyväksyi niukasti äänin 14-13 investointiohjelman muodossa, joka korjasi edellä mainitut puutteet. Keskustan kaikki valtuutetut jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen. Koulurakentaminen asetettiin nyt valtuustosalin edelle, mikä ei siis paikalliselle Keskustalle tuntunut käyvän.
10.7.2014
Olemme Kokoomuksessa useaan otteeseen yrittäneet saada aikaiseksi helpotusta Askolan koulujen akuuttiin tilanpuutteeseen, ja samalla vastustaneet perusopetuksen ryhmäkokojen kasvattamista sekä lähikoulujärjestelmän romuttamista kunnassa. Nytkin kyse on vain parakkitilojen korvaamisesta, joka ei todellakaan ratkaise pitkäaikaista koulutilaongelmaa.
Askolan valtuusto on 9.12.2013 hyväksynyt vuoden 2014 investointiohjelmaan Monninkylän ja Kirkonkylän esikoulurakentamisen osalta ns. suunnittelumäärärahan (300 000 euroa). Vuoden 2015 osalta voimassa on investointisuunnitelma (vajaat 1 milj. eur), ja vuoden 2015 investointiohjelma hyväksyttäneen vasta joulukuussa. Kyseessä on kuitenkin Askolan mittakaavassa iso rakennushanke, joka tulee tuoda valtuuston erikseen päätettäväksi mahdollisimman pian, jotta tilat ovat käytettävissä viimeistään elokuussa 2015.
Nyt käsiteltiin kuitenkin vasta ensimmäisiä luonnoksia, joissa Monninkylän Sateenkaaren tilojen osalta ei ilmennyt mahdollisuutta tilojen myöhempään laajentamiseen. Näin ollen esitimme varautumista lisätilojen rakentamiseen vähintään yhden luokkatilan verran. Tämä lisälauseke hyväksyttiin vain perussuomalaisten edustajan sitä vastustaessa (!).
Mielestämme on vastuullista ja taloudellisesti järkevää, että kaikessa rakentamisessa huomioidaan myös tulevaisuus.
Mielestämme jatkuva säästäminen etenkin lasten ja lapsiperheiden peruspalveluista ei lisää kunnan elinvoimaa vaan vähitellen rapauttaa sen.
2.7.2014
Tiedossamme on ollut jo pitkään, että ääriään myötä pullisteleville Monninkylän ja Kirkonkylän kouluille on saatava lisätilaa. Kesäkuussa 2012 kunnanvaltuusto päättikin rakentaa Monninkylään viisi lisäluokkatilaa, ja Kirkonkyläänkin neljä. Tätä päätöstä ei kuitenkaan pantu millään tavalla täytäntöön, ja se on hieman kyseenalaisestikin todettu kumoutuneeksi kunnan säästöohjelman myötä.
Teimme teknisessä lautakunnassa 20.5.2014 esityksen siitä, että varhaiskasvatuksen lisätilojen suunnittelun yhteydessä tehtäisiin myös vähintään yhden täysimittaisen luokkatilan varaus Monninkylän koulun alkuopetuksen käyttöön Päiväkoti Sateenkaaren suunnitellun laajennuksen yhteyteen.
Muutosesitys tehtiin siksi, että alkuperäinen suunnitelma ei olisi tällaista myöhempää laajennusta mahdollistanut. Varausesitys tehtiin myös huomioiden todennäköinen tilanne, jossa oppilaiden kuljetus suuressa määrin kunnan itäpuolelle todetaan mahdottomaksi.
Juuri tällä hetkellä etenkin Monninkylässä tonttimyynti on jäässä, kun kiinnostuneiden perheiden lapsille tarjotaan ”lähikoulupaikkaa” 20 kilometrin päästä Juornaankylästä. Kunnan uudet tulovirrat syntyvät kasvusta, mutta kasvu ei synny ilman tarvittavia investointeja. Lapsista säästämisen tietä on kuljettu Askolassa nyt aivan riittävästi.
Nyt tehty esitys on vasta suunnitelma akuuteimman koulutilatarpeen ratkaisemiseksi. Olemme valmiit myös keskustelemaan siitä, olisiko lisäluokkatila kokonaistaloudellisesti edullisinta toteuttaa heti varhaiskasvatuksen lisärakentamisen yhteydessä
Mielenkiinnolla odotamme muiltakin ratkaisuesityksiä siitä, miten Askolassa aiotaan ratkaista akuuteimmat koulutilakysymykset. Valtionavustukset koulurakentamiseen ovat käytännössä jäässä, ja kokonaan uuden (yhtenäis)koulurakennuksen rakentaminen kuntaan on taloudellisen tilanteen vuoksi muutoinkin täysin epärealistista. Siksi onkin keskityttävä parantamaan ja laajentamaan jo olemassa olevaa.
13.11.2012
Kunnanvaltuuston käsittelyssä oli tunnetusti ”Askolan tervehdyttämisohjelma”, joka nyt sitten hyväksyttiin sellaisenaan äänin 14-13.
Nyt hyväksytystä paketista noin 75% on suorastaan kelvollista. Säästöä voidaan tehdä heikentämättä nykyistä palvelutasoa. Henkilökohtaisesti en kuitenkaan koskaan voi olla hyväksymässä päätöksiä, jotka perustuvat ristiriitaisiin laskelmiin ja pahimmillaan ”valistuneisiin arvauksiin”.
Siksi tein muutosesityksen paketin hyväksymisestä ilman sivistystoimen osiota, joka olisi palautettu uuteen valmisteluun. Tämä siksi, että kukaan ei kokouksessakaan osannut vastata siihen, tuoko esimerkiksi Vahijärven koulun lakkauttaminen käytännössä mitään oikeaa säästöä. Nyt hyväksyttiin paketti, jossa toivotut säästöt oli maksimoitu ja paketin aiheuttamat lisäkustannukset minimoitu. Juuri kukaan ei tunnu uskovan esimerkiksi laskelmiin lisääntyvien koulukuljetuskustannusten suuruudesta, mutta tämä ei enemmistöä valtuutetuista tuntunut häiritsevän. Tällä päätöksellä Askola myös menetti mahdollisuutensa saada kymmeniä tuhansia euroja ylimääräistä valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseen, mutta eipä siitäkään tunnuttu juuri välittävän.
Nyt tehty päätös tarkoitti myös Monninkylän ja Kirkonkylän koulujen lisärakennuksista kesäkuussa tehtyjen päätösten purkautumista. Kunnan johdon mukaan lapset mahtuvat nykyisiin koulutiloihin, vaikka Vahijärven lapset tulevat niihin vielä nykyisten lapsien lisäksi.
Päätöksen todellinen motiivi on ajaa Askolan peruskouluverkko tilaan, jossa saadaan paremmin perusteltua kaikkien nykyisten alakoulujen lakkauttamista ja kunnan perusopetuksen keskittämistä kokonaisuudessaan Askolan kouluun. Tämä tosin vaatii suuren rakennusinvestoinnin, johon verrattuna kesäkuussa päätetyt ja nyt jo ennen valmistumistaan ”puretut” lisärakennukset ovat lähinnä pähkinäosastoa. Kunnan itäpuolella lapsia tullaan nyt kuljettamaan lähikoulunsa vierestä toiseen kouluun, jonka vierestä taas kuskataan lapsia siihen toiseen kouluun. Itse asiassa kuka tahansa koululainen voidaan ”ryhmäkokojen tasoittamisen nimissä” kuskata mihin kouluun tahansa. Ja tästä kaikesta olisi vielä tarkoitus tehdä säästöä.
Nyt voittaneen esityksen kannattajat katsovat tietysti, että demokratia on puhunut ja nyt eteenpäin. Samalla tavoin katsoin toki itsekin kesäkuussa, kun edellinen koulupäätös hyväksyttiin niin ikään äänin 14-13. Tuota päätöstä vain käytännössä ei laitettu missään vaiheessa täytäntöön, josta katsoin viranhaltijoita myös eilisessä kokouksessa tarpeelliseksi huomauttaa. Epäilemättä tämä uusi päätös toimeenpannaan ilmaan pienintäkään viivästystä. Demokratia on tunnetusti joustava käsite. En silti vielä menisi vannomaan, että Askolan kouluverkkoon liittyvät päätökset olisi nyt tältä erää nähty.
Onko tämä nyt ymmärrettävä niin, että itäpuolella ihmiset laajasti kannattivat koulujensa pilkkomista ja säästöpakettia, jota lähes yksinkertaisen enemmistön alueella hiljattain kuntavaaleissa saanut Keskustapuolue voimakkaimmin ajoi?
26.10.2012
Lautakuntatason täydellinen ohittaminen ja etenkin kouluverkkoon liittyvien asioiden kytkeminen säästöpakettiin olivat selkeitä virheitä. Kouluratkaisu tehtiin 14.6.2012 usean vuoden jahkailun jälkeen. Päätöstä vain kunnan nykyjohto ei syystä tai toisesta haluaisi panna täytäntöön. Sen sijaan esitetään Vahijärven koulun lakkauttamista, ja koulun oppilaiden siirtämistä jo ennestään täyteen tupattuihin Monninkylän ja Kirkonkylän kouluihin – ja tämän jälkeen todetaan ettei näihin kouluihin ole enää tarvetta toteuttaa jo päätettyjä lisärakennuksia. Yhtälössä on jotain kerrassaan omituista. Koulukysymys ei siis kosketa vain Vahijärven aktiivisia vanhempia ja kyläläisiä, vaan mitä suurimmassa määrin myös kunnan päätaajamia.
Kunnan (keskustalaisen) nykyjohdon tavoite – jota he eivät edes yritä peitellä – on keskittää ennemmin tai myöhemmin kaikki perusopetus (siis myös kunnan itäpuolelta) jättimäiseksi paisuvaan Askolan (yhtenäis)kouluun. Kuntavaalit on kansanäänestys myös tästä asiasta. Kokoomus on toimintaohjelmassaan luvannut kehittää Askolan kouluverkkoa nykyrakenteen mukaisesti. Tehtiinhän Monninkylän ja Kirkonkylän koulujen lisärakentamista koskeva päätös kesäkuussa juuri Kokoomuksen Saga Simelius-Niemisen tekemän muutosesityksen pohjalta.
14.6.2012
Askolan kouluverkkofarssi saa – kenties – ratkaisunsa torstaina. Jotkut päättäjistämme ovat ajaneet alusta asti Monninkylän koulun typistämistä tynkäkouluksi, ja nyt koulujen lomaillessa päätös lienee helpompi runnoa lävitse. Puhutaan tilapäisestä ratkaisusta ja säästöistä, mutta tilapäisellä on vakava taipumus muuttua pysyväksi (vrt. ajoneuvovero). Säästötkin ovat toivotaan-osastoa, kun kokonaisarviot puuttuvat. Erityisesti paikallinen Keskustapuolue tuntuu keikkuvan tuuliviirinä suunnasta toiseen vailla selkeää päämäärää.
Tynkäkoulu tekisi koko Monninkylästä tyngän. Lieneekö etenkään PK-seudun tuntumassa samankokoista taajamaa, josta ei löytyisi ns. normaalia lähikoulua? Monninkylän näivettyminen on haitaksi koko Askolalle, ja erityisesti niille perheille, jotka ovat jo laittaneet pelimerkkinsä likoon ja muuttaneet tänne.
Olen tälläkin palstalla aiemmin esittänyt, että sekä Kirkonkylän että Monninkylän koulujen läheisyyteen rakennettaisiin ns. moduulikoulut, jotka korvaisivat nykyiset parakit ja tarjoaisivat myös kipeästi kaivattua lisätilaa sekä laajenemisvaraa. Jos päätöksiä ei enää viivytellä, olisivat uudet tilat käytössä jo lukuvuoden 2013 alkaessa. Tämä ratkaisu olisi nykyisessä taloustilanteessa vieläpä edullisempi ja myös tulevien kouluratkaisuiden kannalta joustavampi kuin Askolan koulun laajentaminen. Uusia kuljetusratkaisuita ei tarvittaisi, lapset kävisivät edelleen lähikoulussa, eivätkä koulupäivät venyisi nykyisestä.
Lähikoulu luokilla 0-6 on ainakin minulle merkittävä arvo ja peruspalvelu. Mikäli Askola ei pysty tätä palvelua suurimman taajamansa lapsille tarjoamaan, alkaa kunnan olemassaolon perusta olla kyseenalainen. Keskitetyn kouluratkaisun saamme kyllä mahdollisen tulevan suurkunnankin sanelemana. Olemmeko nyt tekemässä sitä päätöstä itse, kun avaimet parempiin ja pitkäkestoisiin ratkaisuihin ovat edelleen omissa käsissämme?
(päivitys 14.6.2012 illalla):
Moduulikouluratkaisu tuli valtuuston päätökseksi Kokoomuksen Saga Simelius-Niemisen tekemän muutosesityksen pohjalta äänin 14-13. Toivon mukaan päätös laitetaan nyt viivästyksettä toimeen, ja koulunkäynti uusissa tiloissa niin Kirkonkylässä kuin Monninkylässäkin voi alkaa elokuussa 2013. On myös hyvin toivottavaa, ettei tarpeettomia jälkinäytöksiä enää tässä kouluasiassa nähdä. Kiitos myös monille koululaisten vanhemmille yhteydenotoista ja muutoinkin aktiivisuudesta asiassa!
3.4.2012
Askolan koulukysymyksessä on nyt aika siirtyä jaarittelusta ja kylien välisestä kinastelusta konkreettisiin päätöksiin. Runsaiden yhteydenottojen perusteella niin opettajien, oppilaiden kuin vanhempienkin pinna on katkeamassa, koska ahtaus sekä Kirkonkylässä että Monninkylässä on käymässä sietämättömäksi. Kummatkin koulut tarvitsevat lisätilaa, ja parakeilla tai lisävenkoilulla asiaa ei nyt enää ratkaista.
Yhden yhtenäiskoulun rakentaminen näivettäisi toisen keskustaajaman, ja toisi mukanaan massiivisen kyyditysrallin. Kahta kokonaan uutta koulurakennusta Askolan kunnalla ei ole nykyisessä taloustilanteessa – saati lähitulevaisuudessakaan – varaa rakentaa. Lisäksi valtionavut uudiskohteisiin ovat käytännössä jäässä.
Lasten etu ei edellytä lasipalatsien rakentamista. Viihtyisä ja terveellinen oppimisympäristö on mahdollista toteuttaa myös veronmaksajien kukkaroa miellyttävällä tavalla. Lisätila poistaa ahtauden tunteen myös vanhoista tiloista, joita voidaan uusrakentamisesta säästyneillä resursseilla kunnostaa 2000-luvun kriteerit täyttäviksi. Askolassa ei ole enää varaa purkaa tai muutoin hylätä yhtään käyttökelpoista julkista tilaa, jota voidaan käyttää kuntalaisten ja varsinkin kasvavan nuorison hyödyksi.
Monissa kasvukunnissa koulujen tilanpuute on ratkaistu paikalle tuoduilla, moderneilla ja kustannustehokkailla koulurakennuksilla. Tällaiset rakennukset (joita ei pidä sekoittaa parakkeihin) ovat ulkonäöltään miellyttäviä, koulutilana viihtyisiä ja vieläpä energiatehokkaampia kuin mikään Askolan nykyinen julkinen rakennus. Tällaisille rakennuksille löytyisi ilman viivästyttävää byrokratiaa paikat niin Monninkylän päiväkodin kuin Askolan koulunkin vierestä. Monninkylässä näihin tiloihin voitaisiin sijoittaa luokat 0-2 ja Kirkonkylässä luontevimmin luokat 5-6. Kirkonkylässä nykyisen koulutontin ahtauden vuoksi siis ala- ja yläkoulun nivelvaihe aikaistuisi, mutta vastineeksi tulisivat myös yläkoulun läheisyyden tarjoamat edut. Tilatarpeiden muuttuessa edellä mainittuja rakennuksia on myös mahdollista siirtää kohtuullisin kustannuksin.
Kunnanhallitus saattaa esittää jotain muutakin, mutta viime kädessä asian päättää valtuusto. Askolan Kokoomus on jo pitkään rakentanut kestävää ja kaikkien osapuolten hyväksyttävissä olevaa koulukompromissia. Edellytykset hyvän ratkaisun löytymiselle ovat parantuneet viime viikkoina. Nyt tarvitaan rohkeutta viedä oikea päätös läpi, jotta myös käytännön toteutukseen voidaan viimein ryhtyä.
30.5.2011
Askola määrittelee kuntastrategiassaan itsensä ennakkoluulottomaksi ja edistykselliseksi. Kouluverkkosuunnitelmat taas nostavat pintaan päinvastaisia tunteita. Tynkäkoulut, parakit ja kyyditysrallit eivät muodosta kunnasta houkuttelevaa kuvaa. Näin ei lunasteta niitä lapsiystävällisestä kunnasta annettuja lupauksia, joihin kuntaan muuttaneet perheet ovat uskoneet.
Askolan hallittu kasvu edellyttää ajanmukaisten uusien koulutilojen rakentamista viivästyksettä niin Kirkonkylään kuin Monninkyläänkin, unohtamatta kunnan muiden koulujen tarpeita. Eräät kasvukunnat, kuten Haukipudas Oulun vieressä, ovat jo osoittaneet aitoa ennakkoluulottomuutta panostamalla lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiin. Siellä ja yhä useammin muuallakin käytetty elinkaarimalli olisi Askolaankin soveltuva tapa järjestää kouluasiat kuntoon kerralla ja pitkäjänteisesti. Modernin kunnan ei tarvitse omistaa seiniä saati kattoakaan. Tärkeintä on palvelujen sisältö ja kuntalaisten verovarojen tehokas käyttö.
Tein taannoin valtuustoaloitteen elinkaarimallista tulevissa kouluratkaisuissa. Asia on kohdannut odotetusti myös nihkeyttä niin viranhaltija- kuin päättäjätasollakin. Vanhoilla toimintamalleilla päästään varmasti sieltä, mistä aita on matalin. Onneksi niin sivistys- kuin tekninen lautakuntakin nostivat elinkaarimallin uudelleen pöydälle. Tiedustelkaa edustajiltanne, onko heillä rohkeutta toteuttaa itse hyväksymäänsä strategiaa kohti Askolan parempaa tulevaisuutta!