Blogi

1.12.2017
Ari Forsberg

Askolan kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja

Demokratian johtaminen on kunnissa taiturien laji!

Useimmiten kaupungin- tai kunnanjohtaja on alueensa suurimman työnantajan tehtävissä. Monet eivät tiedosta, että kunnat ovat itseasiassa monesti alueensa henkilömääriltään eniten työllistäviä.  Ei siis ole yhdentekevää, miten kunnalla menee, koska senkin työntekijämäärän vaikutus ulottuu myös koko alueen työllisyystilanteeseen. Tämän asian tulee myös luottamushenkilöiden tiedostaa – he ovat ”paljon vartijoina”.

Kunnanjohtajan homma on vaativa. Olen ollut johtotehtävissä monissa organisaatioissa ja yrittäjänäkin. Kunnan luottamustehtävissä olen toiminut vuosia ja nähnyt läheltä, mitä johtaminen on kunnissa vs. yrityksissä. Yrityksissä on selkeä organisaatio ja tavoitteet, päämäärät – tuottoa on saatava sijoitetulle pääomalle ja se tulee vain voiton kautta. Eli tuottojen pitää olla kuluja suuremmat, jotta saadaan jaettua osinkoa ja kerättyä tehdyille investoinneille tuottoa!

Kunta on taasen julkisen sektorin toimija, joka vaikuttaa meidän kaikkien asukkaiden arkielämään. Kunnan tehtävistä puolet – jos paljon ylikin – ovat lakisääteisiä. Eli ne on jollakin tavalla toteutettava. Kunnissa ei ole primääritavoitteena voiton maksimointi, vaan asukkaidensa palvelujen maksimaalisen laadukas sekä tehokas toteutus. Lisämausteena kunnissa on liimattuna organisaatioon demokraattinen päätöksenteko kaikkine lautakuntineen. Kunnanjohtaja, kuten myös kunnan toimialojen tai eri sektoreiden johtajat, saavat sitten ”taiteilla” tuossa demokratian vyyhdissä, kun samaan aikaan yritysjohtaja yksityisellä sektorilla alaisineen hoitaa yrityksen liikeidean mukaista hommaansa selkeän organisaation ja päätöksentekomekanismin kanssa! Yritysjohtajilla on työnjohto-oikeus eli direktio-oikeus, joka on työnantajalle työlain takaama oikeus johtaa työtä ja antaa työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä työntekijöille. Miten sitten tämäkin direktio-oikeus asia on kunnissa käytännössä, jos kerran luottamushenkilötkin ovat mukana päättämässä asioista, vaikkapa vaan lautakunnissa – ja vieläpä puolueiden valitsemina.

Tässä muuttuvassa maailmassa ja tiukassa taloustilanteessa tarvitsemme kunnissa päteviä johtajia. Tulevaisuutta on hankala ennustaa esim. vain sote-uudistuksen epävarmuustekijöistä johtuen. Kunnan tulee laatia yhteisesti hyväksytty strategia eri vaihtoehtoispolkuineen. Uudenlaista kommunikaatiotaitoa johdolta vaaditaan myös muuttavassa somemaailmassa. Johtamisen taituruuttaa mitataan siis onnistumisessa luotsata kuntaa tällaisessa ympäristössä – rakentavasti ja yhteistyössä demokraattisesti valittujen luottamushenkilöiden kanssa.

Me luottamushenkilöt olemme avainasemassa. Toimimme yhteistyössä valitsemiemme kunnan johtohenkilöiden kanssa. Tehdään asukkaiden ja kunnan henkilöstön kanssa yhteinen strategia ja toteutukseen yhteinen polku, jota pitkin kuljemme päämäärätietoisesti yhteisin tavoittein. Ja siihen sitoutuen. Helppoa ei tule olemaan, mutta yhteistuumin onnistumme!

***

17.5.2017
Ari Forsberg
Askolan kunnanvaltuutettu 1.6.2017- (kok.)
(kirjoitus on julkaistu myös Uusimaa-lehdessä)

Vaativa tehtävä vaatii koulutuksen

Uusien kunnanvaltuutettujen pitää saada koulutusta vaativaan tehtäväänsä. Kuntaorganisaatio on iso. Monesti kunta on itsessään suurimpia työnantajia alueellaan, varsinkin työntekijöiden määrällä mitattuna.

Kunnan toiminnot jakaantuvat erittäin monelle eri sektorille, toiminta on laajaa. Yrityksistä kunta eroaa kuitenkin merkittävästi – päätöksenteko on demokraattista.
Vaaleissa valituilla kunnanvaltuutetuilla on ylin päätösvalta. Tämä tuo luottamushenkilöille suuren vastuun. On siis hyvä tietää, miten kunta toimii.

Miten kunta on organisoitu. Mikä on luottamushenkilöiden rooli. Mitä lakisääteisiä tehtäviä kunnalle kuuluu ja mitä muita tehtäviä kunta tekee. Mikä on kunnan taloudellinen tilanne, mistä kunta saa tulonsa ja mihin kunta sitten käyttää rahansa.

Koulutustilaisuuksien tulee olla kohdennettuja, räätälöityjä luottamushenkilöille.
Tilaisuudet voisivat olla seminaarityyppisiä, jossa kunnan eri toiminnot ja talousarvio käydään läpi. Samoin luottamushenkilöiden tärkeä rooli – tehtävät, vastuut jne. selvitetään. Sote-uudistuksesta informoidaan nykytilanne ja arvioidaan vaikutukset. Lisäksi kokoustekniikasta voisi olla oma osionsa.

Näillä tilaisuuksilla on myös itse oppimisen lisäksi toinen fokus; valtuutettujen yhteistyön tiivistäminen ja tutustuminen ns. kollegoihin eli toisiinsa ja virkamiehiinkin.

Koulutuksen tulee tapahtua mahdollisimman pian, kuitenkin jo viimeistään syksyllä, ennen vuoden 2018 talousarvion, budjetin laatimista. Kunnanjohtaja on avainasemassa koulutuksen järjestämisessä.

Olen ollut aikanaan kunnallispolitiikassa Jyväskylässä; valtuustossa ja kaupunginhallituksessa. Vaikka asukkaita on 130 000, niin siellä pätee samat lait, on samat periaatteet ja toimintamekanismit kuin pienemmässä kunnassa.

Kaipaan kuitenkin koulutusta, jossa pureudutaan nykyisen kuntani toimintoihin ja talouteen. Varmasti myös ns. konkarivaltuutetut haluavat saada päivitettyä tietonsa. Uskon, että seminaarityyppinen koulutus, joka perustuu vuorovaikutukseen, on hyvä keino tutustua muihin luottamushenkilöihin ja kunnan työntekijöihin.

Saadaan heti uuden valtuuston alkumetreistä lähtien aineksia hyvälle yhteistyölle tulevalle vaativalle valtuustokaudelle.

***

28.2.2017
Saga Simelius-Niemisen
puhe kunnanvaltuustossa luettavissa tästä linkistä

***

16.6.2016

Askolan kunnanvaltuusto 16.6.2016
Liite kokouksen 1§
Avauspuheenvuoro

Riku Honkasalo
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Hyvät valtuustokollegat, viranhaltijat ja muu yleisö,

En ole yleensä pitänyt valtuuston kokouksissa kovinkaan pitkiä avauspuheenvuoroja. Teen tästä kaavasta nyt poikkeuksen näin viimeisellä yrittämällä.

Osana Askolan kunnan 120-vuotisjuhlallisuuksia julkistamme nyt tänne kunnantalon valtuustosalin seinälle ripustetut kunniataulut, joihin on kirjattu Askolan kunnanvaltuuston, kuntakokouksen ja kunnanhallituksen puheenjohtajat kunnan historian ajalta. Tällä tavoin teemme kunniaa menneiden päättäjäsukupolvien arvokkaalle työlle.

Haluan muutoinkin korostaa kunnanvaltuuston asemaa kunnan ylimpänä päätöksentekoelimenä. Valtuuston eli meidän päätöksiämme kunnan tasolla voi muuttaa vain valtuusto itse. Mikäli alemmista päätöksentekoelimistä tai viranhaltijoiden taholta kumpuaa perusteltua tarvetta muuttaa valtuuston aiempia päätöksiä, on silloinkin lopullinen päätöksentekovalta valtuustolla.

Meillä Askolassakin on menneinä vuosina nähty tilanteita, joissa valtuuston päätösten toimeenpano on syystä tai toisesta viivästynyt, tai jopa kokonaan jäänyt toteutumatta. Valtuuston päätöksiä on myös avattu uudelleen osana myöhempiä päätöksiä jopa niin, etteivät valtuutetut aina itsekään ole saaneet täyttä käsitystä siitä mitä ovat päättäneet.

Kuluneella valtuustokaudella olen parhaani mukaan yrittänyt hyvässä yhteistyössä viranhaltijoiden ja kunnanhallituksen kanssa vaikuttaa siihen, että päätöksemme olisivat yksiselitteisiä ja sikäli myös yksiselitteisesti toimeenpantavissa. Toivottavasti voitte olla kanssani samaa mieltä siitä, että ainakin jotain edistystä asiassa on tapahtunut.

Normaalin nelivuotisen vaalikauden olosuhteissa vetäisimme tässä vaiheessa joka tapauksessa tilinpäätöstä kuluneesta kaudesta, joten sorrun siihen jo nyt vuotta ennen todellista kauden päättymistä. Pitkittynyt vaalikausi on ollut varmastikin yksi raskaimmista suomalaisessa kunnallishallinnossa ja siten myös meillä Askolassa.

Tuskinpa meillä johtaviin luottamustehtäviin lähteneillä oli käsitystä siitä, kuinka paljon oletettuun nähden ylimääräistä aikaa olemme käyttäneet lukuisiin erilaisiin sote- ja kuntaneuvottelukierroksiin. Kaikki tämä on tullut normaalin kuntatoiminnan päälle. Lausuntoja on viskattu ennätysmäärä erilaisiin suuntiin, ja varmaankin oven takana niitä on vielä lisää odottamassa.

Joka leikkiin lähtee se kestäköön, mutta varmastikin lievä turhautuneisuus lienee hyvä sana olotilalle, sillä välillä on tuntunut siltä etteivät aika ja paukut riitä siihen oman kunnan kehittämistyöhön, joka varmastikin useimmilla meistä on ollut päällimmäisenä syynä hakeutua näihin tehtäviin.

Ensi vuoden huhtikuussa valittava valtuusto tulee kaudellaan kokemaan suomalaisen kunnallishalllinnon ehkä suurimman muutoksen. Vuoden 2019 alussa yli puolet Askolan kunnan budjetista ja työntekijöistä siirtyy uuden jättityönantajan palvelukseen, oli kyseessä nyt sitten maakunta, aluekunta tai joku muu perustuslaillisesti sopivaksi todettava taho.

Meille Askolaan jää sivistystoimi, muutama pienempi toimiala sekä nykyiselle henkilöstömäärälle mitoitettu yleishallinto. Tarkoin varjeltu totuus on se, että Askolan tapaiset pienet kunnat tulevat menettämään samalla oikeuden päättää perusterveydenhuollostaan ja sosiaalitoimestaan. Kyseessä on suora vallansiirto harrastustason paikallispäättäjiltä alue- ja valtakunnantason ammattipäättäjille.

Maakuntavaltuustot tulevat siis koostumaan ammattipoliittikoista ja sellaisiksi tähtäävistä, ja niistä tulee myös jälkimmäisten ponnahduslauta kohti valtakunnanpolitiikkaa. Suomalaisten keskeisimmistä peruspalveluista päättävien ihmisten joukko tulee supistumaan merkittävästi.

On syytä toivoa että tämän vallan keskittymisen tuotoksena toteutuvat uudistukselle asetetut tavoitteet asiakaslähtöisemmistä ja kustannustehokkaammista peruspalveluista. Mikäli tavallinen kuntalainen on uudistuksen voittaja, ovat nämä meidän ruohonjuuritason luottamushenkilöpaikkamme epäilemättä toissijaisia.

Luottamushenkilöpaikat vähenevät myös Askolassa, ja tulevaisuudessa onkin todennäköistä että lautakunnista luovutaan kokonaan ja toimeenpano hoidetaan laajennettavassa kunnanhallituksessa.

On muistettava että viime kädessä olemme täällä päättäjinä kuntalaisten tahdosta ja äänillä. Kukaan meistä ei omista kuntaa, ja toimimme samojen säädösten puitteissa kuin muissakin kunnissa. Jos kunnasta alkaa muodostua vain perinneyhteisö ilman todellista itsenäistä päätösvaltaa, se on käytännössä liitoskypsä.

Juuri nyt näyttää siltä, että maakuntauudistuksen rampauttamanakin Askola on tulevaisuudessa elinkelpoinen ja kehittyvä kunta. Tuoreessa kuntien vetovoimaisuustutkimuksessa nousimme jopa manner-Suomen 20 vetovoimaisimman kunnan joukkoon.

Kunnan päätöksenteossa ja kunnan toiminnassa ylipäänsä on tulevan menestyksen takaamiseksi pystyttävä uudistumaan kohti 2020-luvun haasteita. Nykyinen Askola on kovin paljon erilainen kuin vaikkapa vielä 1990-luvun Askola. Monet kansalliset ja globaalitkin muutostrendit ovat kunnassamme korostuneet normaalia enemmän keskimääräistä paljon voimakkaamman muuttoliikkeen vuoksi. Päätöksenteon kulttuuri ei ole varmaankaan kaikilta osin uudistunut yhtä ketterästi.

Myöskään kunnan elinkeinoelämän tai palvelurakenteen kehitys ei ole kulkenut aivan väestönkasvun mukaisessa tahdissa. Askolassa on tilaa ja mahdollisuuksia uudelle työlle ja yrittäjyydelle, joka hyödyntää erinomaista logistista sijaintiamme. Siinä onkin eräs tulevien päättäjäsukupolvien keskeisistä haasteista, kouluolojen väistämättömän modernisoimisen ohella.

Hyvät ystävät,

Tänään kokouksen viimeisessä kohdassa valitsemme kunnanvaltuustolle uuden puheenjohtajan. Tämä vaihdoshan on ollut jo tiedossanne lähes vuoden verran, koska viime elokuun valtuustossa siitä teille ilmoitin.

Paikallinen valtamedia on minulle tuntemattomista syistä yrittänyt viime päivinä pääkirjoitusta myöden rakentaa Askolaan jonkinlaista johtamiskriisiä, jonka yhdeksi osaksi on mainittu allekirjoittaneen ero valtuuston puheenjohtajan paikalta.

Kuten tiedätte, tänään käytävällä puheenjohtajavaalilla ei ole mitään tekemistä muiden julkisuudessa olleiden kunnan johtamiseen liittyvien kysymysten kanssa. Asioiden oikeaa laatua olisi voinut tarkistaa vaikkapa allekirjoittaneelta itseltään.

Olen tosiasiallisesti muuttanut pois paikkakunnalta, ja vaikka lakipykälät mahdollistaisivat jatkoni puheenjohtajana, käytännön kokemukset muutaman viime kuukauden ajalta vahvistivat päätöksen jättää puheenjohtajuus juuri nyt. Lisäksi tulevassa päivätyössäni mitä todennäköisimmin tulen hoitamaan tehtäviä, joiden luonne ei enää mahdollista samanaikaista toimintaa kunnallisena luottamushenkilönä.

Kiitän jo tässä vaiheessa valtuuston puheenjohtajana saamastani tuesta ja luottamuksesta, jota koen saaneeni kaikilta valtuustoryhmiltä, viranhaltijoilta ja kuntalaisilta ylipäänsä. Siinä suhteessa olisi ollut miellyttävää jatkaakin puheenjohtajana.

Olemme kuluvalla kaudella tehneet hyvässä yhteistyössä monia kuntalaisten ja kunnan kannalta tärkeitä päätöksiä, ja tänäänkin meillä on tärkeitä asioita listalla.

Demokratiaan ja politiikkaan kuuluu olennaisena osana myös oikeus ja velvollisuuskin olla eri mieltä. Lähdetään siitä kuluneesta mutta niin todesta mantrasta, että asiat voivat riidellä mutta ihmiset eivät. Askolan säilyminen maamme itsenäisten kuntien joukossa edellyttää sisäisen yhtenäisyytemme vahvistamista. Pidetään siis siitä huolta!

***

1.6.2016

Miksi Orpo?

Riku Honkasalo
Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsen 2014-16

Kansallisessa Kokoomuksessa on tunnetusti käynnissä puheenjohtajakisa, joka huipentuu runsaan viikon päästä Lappeenrannan puoluekokoukseen. Tässä kisassa tuen monien muiden suomalaisten ja askolalaistenkin tavoin Petteri Orpoa.

Kyseessä ei ole epäluottamuslause puolueen nykyistä puheenjohtajaa kohtaan. Kokoomus on kuitenkin ajautunut tilanteeseen, jossa sen kannatus perustuu niin sanottujen ydinkannattajien varaan. Tällä kehityskululla Kokoomus painii kohta samassa sarjassa Vihreiden kanssa keskisuurten puolueiden joukossa, kun suunnan pitäisi olla päinvastainen. Kokoomuksen perusarvoilla on nykyistä suurempi kannatus suomalaisten keskuudessa, ja tuota kannatuspotentiaalia on pystyttävä lunastamaan myös käytännön tasolla, hallitusasemasta huolimatta.

On rehellisyyden nimissä myönnettävä, etteivät monien meidän ruohonjuuritason kokoomuslaisten ajatukset puolueen aatteellisesta keskitiestä sekä tulevaisuudesta kansallisena yleispuolueena ihan aina varmaankaan kohtaa puolueen nykyisen puheenjohtajan kanssa. Mutta edellä mainittu aatteellinen variointi on toki tyypillistä Kokoomukselle, jo liittyen puolueen nimeen ja syntyhistoriaan. Tuoreempana vaikuttimena on toki myös meitä, joille saattoi jäädä vuoden takaisilta vaalikentiltä suuhun hieman happamahko maku.

Olisin tukenut Petteri Orpoa puolueen puheenjohtajaksi jo edellisellä kierroksella. Olen tuntenut Petterin yli 20 vuotta, ja olen voinut aina luottaa häneen. Petteri tarttuu saamiinsa tehtäviin aina yhtä suurella innolla ja hartaudella, tulosten puhuessa puolestaan. Petteri ei suotta ole hallituksen suosituin ministeri ja eräs maamme suosituimpia politiikkoja. Hän on maalaiskylän kasvatti, rehellinen ja aito kansanmies, joka liikkuu yhtä luontevasti koskemattomassa luonnossa kuin globaaleissa salongeissa.

Puheenjohtajakisa on Kokoomukselle mahdollisuus uudistumiseen, kävi valinnoissa sitten miten tahansa. Tuen aina valittua puoluejohtoa.
Media rakentaa mielellään puolueeseen vastakkaisasetteluja ja leirejä, jollaisia todellisuudessa ei ole olemassa. Itsekin tuen voimakkaasti esimerkiksi Sanni Grahn-Laasosen jatkoa puolueen varapuheenjohtajana. Olen varma siitä, että Kokoomus lähtee joka tapauksessa Lappeenrannasta eteenpäin voimistuneena puolueena.

***

Eteenpäin Askolassa!

Riku Honkasalo
Askolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsen

(Kirjoitus julkaistu Uusimaa-lehdessä 10.4.2016)

Keskiviikkona 6.4. saimme vahvistuksen sille, että valtio huolehtii maakuntien vastuulle vuonna 2019 siirtyvän sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Tämä oli Kokoomuksen tavoitteen mukainen ratkaisu.

Askolan kunnan alijäämäiset tilipäätökset ovat suurelta osin johtuneet juuri lakisääteisten sote-ostopalveluiden rajuista kustannusvaihteluista. Kunnan ja sen päättäjien onnistumista on siis arvioitu tilanteessa, jossa em. kustannuksiin ei ole voitu juuri mitenkään vaikuttaa kunnan sisäisesti saati muutoinkaan. Kuntalaiset saavat lakisääteiset hoitonsa ja palvelunsa, ja niistä koituvat laskut on kunnan maksettava sellaisenaan.

Kun näiden laskujen loppusumma on vaihdellut 7-numeroisesti eri vuosien välillä, olisi tasapainoisen budjetin tekeminen vaatinut selvänäkijän kykyjä. Valtionrahoitukseen siirtyminen mitä todennäköisimmin armahtaa kunnat tästä sirkuksesta, ja antaa niille paremmat valmiudet keskittyä oman toimintansa tehostamiseen ja kehittämiseen.

On syytä muistaa, että myös vuonna 2015 Askolan kunnan verotulot ja toimintatuotot kasvoivat. Kunnan oman toiminnan kulurakenteen voi katsoa olevan vähintään tyydyttävällä tasolla, mutta toki aina kehittämisen varaakin löytyy. Tehostamiseen ei mielestäni tarvita tällä kertaa erillisohjelmia tai tyyriitä konsultteja, vaan asiat voidaan leipoa sisäisin voimin normaalin talousarvion yhteydessä.

Askolan kunta on jo pitkään houkutellut hyvällä menestyksellä uusia asukkaita. Lisääntyneen väestön kasvavaan palvelutarpeeseen on vastattava jatkossakin. Uusien pitkäaikaisten investointien (kuten koulujen) jäädyttäminen käyttötalouden lyhytaikaisiin ongelmiin vedoten on hedelmätöntä politiikkaa. On valittava joko kasvun tai käpertymisen strategia, joista mielestäni jälkimmäinen uhkaa enemmän kunnan tulevaa menestystä ja myös sen itsenäisyyttä.

Suomalainen kunta on ehkä historiansa suurimman uudistuksen edessä. Meillä Askolassakin on nyt syytä heittää peruutuspeili romukoppaan ja katsoa pää pystyssä eteenpäin!

***

1.1.2016

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Riku Honkasalon (kok.) puhe Askolan kunnan 120-vuotisjuhlassa

Hyvät askolalaiset sekä muut läsnäolijat,

Askolan kunta saavuttaa tänään 120 vuoden merkkipaalun. Kunta aloitti virallisesti toimintansa ja siten erotettiin Porvoon pitäjästä lopullisesti 1. tammikuuta vuonna 1896.

Tarkemmin tässä tilaisuudessa itsenäisen Askolan historiaan meitä johdattaa Keth Strömdahl. Tässä avauspuheenvuorossani nostan esiin muutamia keskeisiä kehitystrendejä, jotka kuvaavat Askolan kunnan muotoutumista siksi elinvoimaiseksi itäuusmaalaiseksi kunnaksi, jollaisena sen näin 2010-luvulla tunnemme.

Meillä on monta hyvää syytä olla ylpeitä kotikunnastamme. Askola on eräs harvoista maalaiskunnistamme, jonka väkiluku on tasaisesti kasvanut koko kunnan itsenäisyyden ajan. Kun lähitulevaisuudessa useimmat kuntamme harmaantuvat, Askolassa väestöllinen huoltosuhde on jatkossakin eräs Suomen parhaista. Kuntamme suosiollisella sijainnilla pääkaupunkiseudun välittömässä läheisyydessä on luonnollisesti ollut väestökehitykseemme merkittävä vaikutus, mutta ilman useiden päättäjäsukupolvien kauaskantoisia päätöksiä ja kuntalaisten yleistä aktiivisuutta koettu kasvu olisi jäänyt varmasti pienemmäksi.

Kun puoli vuosisataa sitten Askolan väkiluku oli noin 3500 henkilöä, voidaan tänä päivänä todeta jo 5100 asukkaan rajan rikkoutuneen. Väestöennusteiden mukaan Askola tulee nousemaan 6000 asukkaan kunnaksi kenties jo ennen 150-vuotisjuhliaan.

Askolassa, kuten luonnollisesti koko Suomessa, on kuluneiden 120 vuoden aikana tapahtunut jatkuvaa hallittua ja ehkä välillä hallitsematontakin rakennemuutosta. Yhtä kaikki Askolassakin elinkeinorakenne on vuosikymmenten varrella muuttunut selvästi. 1970-luvulta käynnistynyt teollistuminen jatkuu uusina investointeina ja innovaatioina edelleen. Palveluiden roolin kasvu on seurannut meilläkin globaalia kehityskulkua.

Askolalle omaleimaisuutta antaa kuitenkin se, että olemme edelleen merkittävä maa- ja metsätalouspitäjä. Perinteinen alkutuotanto on muuttanut muotoaan monialayrittäjyydeksi, joka tarjoaa työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia lukemattomille askolalaisille. Yrittäjyys Askolassa on muutoinkin vahvaa ja eri alojen yrittäjät ovat antaneet monin eri tavoin hyvässä kumppanuudessa panoksensa yhteisen Askolamme kehittämiseen.

Yhä useampi askolalainen on kiinnittynyt kotikuntaansa muuttamalla tänne, perustamalla perheen, ja aktivoitumaan muutoinkin mukaan lähiympäristöönsä. Ensimmäisen ja toisen polven askolalaisten määrä on noussut merkittävästi. Monia uusaskolalaisia yhdistää myös se, että heidän työpaikkansa on kunnan ulkopuolella. Askolaa on viimeisten vuosien aikana kehitetty mielekkääksi kotikunnaksi myös tälle kasvavalle joukolle, ja tätä työtä on syytä päämäärätietoisesti jatkaa myös tulevaisuudessa.

Askolan kunnasta on vuosikymmenten varrella muodostunut suuri työnantaja, vastaten kehittyneen hyvinvointiyhteiskuntamme asettamiin tehtäviin ja haasteisiin. Kunnalla on ollut onni ja ilo saada satojen asialleen omistautuneiden ammattilaisten työpanos yhteisen hyvän eteen. Pienessä kunnassa henkilökunnalta on aina löytynyt sellaista ylimääräistä joustoa ja venymistä, jollaista suuremmissa yksiköissä ei ole aikoihin enää tunnettu. Asiat on ratkottu ihmiskeskeisesti, ei järjestelmäkeskeisesti. On kyse ollut sitten johtavasta tai suorittavasta henkilökunnasta. Kiitos siitä.

Askola on kokoluokassaan merkittävä koulutus- ja sivistyskunta. Täällä lapsen ja nuoren on mahdollisuus suorittaa vaikka koko koulutuspolkunsa varhaiskasvatuksesta ammattitutkintoon asti.

Askola on niin ikään kokoluokassaan harvoja sellaisia kuntia, joka on pitänyt pääosan sosiaali- ja terveystoimen palveluista omina toimintoinaan, toistaiseksi. Teknisen toimen ulkoistamisessa kymmenkunta vuotta sitten osoitimme puolestaan kykyämme uusiin, muualla ennen vieraisiin toimintatapoihin, ja valitsemallamme linjalla olemme sittemmin saaneet myös seuraajia.

Näin juhlan hetkenäkään ei ole syytä unohtaa muutamia kunnan keskeisiä haasteita. Olen koko täällä asumiseni ajan miettinyt, onko kahden tasavahvan taajaman ja niistä hieman erillään olevan aktiivisen itäpuolen rakenne omiaan pitämään yllä kunnan hedelmällistä kehitystä myös jatkossa?

Vastaus on mielestäni kyllä, mutta se vaatii hyvää yhteistyötä, huolellisesti punnittuja päätöksiä ja kykyä antaa välillä vähän naapurillekin. Askolan kokoisen kunnan säilyminen itsenäisenä edellyttää koko kunnan tasapuolista kehittämistä, mikä väistämättä johtaa aina välillä eri kulmakuntien intressien törmäämiseen keskenään. On kuitenkin muistettava, etteivät nämä intressit voi kääntyä aina samaan suuntaan, vaan tasapaino edellyttää vaakakupin kallistumista myös toiselle puolelle.

Aivan viimeiset vuodet eivät ole olleet helppoja Askolan kunnalle. Helsingin suunnasta harjoitettu kuntien ohjaus on poukkoillut suunnasta toiseen. Yhtä kaikki Askolan tapaisille kunnille on tarjottu lähinnä kuoleman suudelmaa, ja erilaisia pakotuskeinoja siihen että tajuaisimme viimein päättää lopettaa olemassaolomme, koska se ei ole kansantaloudellisesti tai muutoinkaan enää suotavaa. Tämä poukkoilu on vakavasti häirinnyt kunnan ja sen työntekijöiden työrauhaa, ja erityisen haastavaa se on ollut luottamushenkilöille, jotka ovat käyttäneet olettamaansa nähden moninkertaisen määrän aikaansa kotikuntansa kehittämiseen liittyviin tehtäviin.

Sikälikin meillä on tänään syytä juhlia 120-vuotiasta Askolan kuntaa, että nykymuodossa tämä on kunnan viimeinen vuosikymmenjuhla. Mikäli asiat menevät kuten on Helsingissä päätetty, siirtyy Askolan kunnan toiminnoista ja henkilökunnasta kolmen vuoden päästä enemmistö niin sanotun itsehallintoalueen palvelukseen. Kyseessä on merkittävin itsenäisyytemme aikana kunnallishallintoon tehty uudistus, jonka voi vain toivoa onnistuvan sille asetetuissa tavoitteissa.

Askolan kunta jatkaa kaikesta huolimatta itsenäisenä, ja järjestää kuntalaisten kannalta keskeisiä palveluita myös jatkossa. Kunta on jatkossakin yhtä kuin kuntalaistensa summa.

Hyvät läsnäolijat,

Koska tämän juhlatilaisuuden järjestäminen osoittautui keskimääräistä haastavammaksi tehtäväksi, olen vilpittömän iloinen jokaisesta teistä paikalle saapuneesta kotikunnan tai Askolan ystävästä. Toivotan teidät lämpimästi tervetulleeksi tähän juhlatilaisuuteen. Siis kauan eläköön Askola!

****************

28.2.2015

Draaman kaari Askolan kunnallispolitiikassa

Viime kuukaudet ovat olleet Askolan kunnallispolitiikassa draaman kaarta laidasta laitaan. Yksi asia menee kuitenkin muiden yläpuolelle: kunnan talous on kääntynyt selvästi parempaan suuntaan. Tästä kehityksestä ”poliitikot” ja viranhaltijat ovat luonnollisesti hanakoita ottamaan kunniaa, ja toki aiemmin tehdyillä päätöksillä (ainakin joillakin niistä) on ollut vaikutusta suhdanteiden kääntymiseen. Suurin ansio kuuluu kuitenkin kuntalaisille ja kunnan yrityksille, jotka yhä tuskallisesti jatkuvasta matalasuhdanteesta huolimatta ovat tehneet työtä ja uskaltaneet investoida tulevaisuuteen. Erikoissairaanhoito on myös viime aikoina tuottanut ilonaiheita, mutta kunnan oma lääkäritilanne taas jälleen lisää harmaita hiuksia.

Askolan kunta tekee vuodelta 2014 runsaan 830 000 euron ylijäämäisen tuloksen. Tämä kääntää kunnan taseen jälleen ylijäämäiseksi, ja poistaa kerralla useamman ns. kriisikuntakriteerin Askolan kunnan yltä. Normaalitilanteessa tämä saattaisi käynnistää myös keskustelun tuloveroprosentin alentamisesta, mutta ylijäämälle lienee valitettavasti paljon ottajia. Kannattanee ensin katsoa, millaista leikkauslinjaa huhtikuun vaalien jälkeen valittava tasavallan uusi hallitus tulee kuntien suuntaan harjoittamaan. Juuri nyt näyttää puolueiden vaalitavoitteiden pohjalta siltä, että leikkaukset tulevat ainakin jossain mitassa jatkumaan vaalien jälkeenkin.

Hymynaamoja on siis viime aikoina liikkunut kunnantalon liepeillä. Lieneekö lähestyvillä vaaleillakin ollut osuutta asiaan. Ihan samoissa merkeissä ei menty marras-joulukuussa.
Marraskuun valtuuston piti olla käytännössä läpihuutojuttu, mutta jostain syystä paikallisen Keskustan kasetti särkyi kesken kokouksen, ja he äänestivät nurin investointiohjelman jota olivat samassa kokouksessa vielä aiemmin kannattaneet. Tämä johti tilanteeseen jossa käytännössä monille investointikohteille osoitettiin pyöreät nolla euroa niiden toteutusta varten. Samoin eräisiin sopimusperusteisiin maksuihin varattiin samainen nolla. Lisäksi kunnantalon remontti ja uuden valtuustosalin rakentaminen asetettiin koulurakentamisen edelle, mikä olisi tehnyt osin tyhjäksi jo etukäteen kesäkuussa 2015 tehtävät kouluverkkopäätökset.

Marraskuun valtuuston päätyminen ”kaaokseen” lähes kuuden tunnin kokoustamisen jälkeen puolenyön kieppeissä jätti useille valtuutetuille ihan perustellusti syötteen kutsua valtuusto koolle joulukuussa käsittelemään investointiosaa uudelleen. Kuntalain perusteella näin myös toimittiin, vaikkakin asian uudelleen käsittelyä haluttiin moninaisin keinoin myös hankaloittaa.

Joulukuun valtuusto lopulta hyväksyi niukasti äänin 14-13 investointiohjelman muodossa, joka korjasi edellä mainitut puutteet. Keskustan kaikki valtuutetut jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen. Onpa päätöksestä tehty sittemmin kunnallisvalituskin, jota en halua kommentoida sanallakaan.

Investointiohjelman suuruus kasvoi 34 000 eurolla, ja käytännössä sinne vain palautettiin investointisuunnitelmassa aiemmin olleita kohteita, joista mitä ilmeisimmin ”poliittinen kunnia” olisi mennyt väärille tahoille. Mainittakoon mm. ikuisuushankkeet eli Helkamäentien korokesuojatie ja katuvalaistuksen jatkaminen. On erittäin mielenkiintoista nähdä, toteutuvatko nämä nyt viimein valtuuston enemmistön päätöksen mukaisesti tänä vuonna, vai löytyykö taas joku oljenkorsi siirtää niitä eteenpäin hylättäviksi.

Koulurakentaminen asetettiin nyt valtuustosalin edelle, mikä sekään ei siis paikalliselle Keskustalle tuntunut käyvän.

Kuten tästä voi päätellä, olen ihmetellyt paikallisen Keskustan toimintaa viime aikoina. Tästä olen lehtien tekstaripalstoilla saanut ”vasemmistokokoomuslaisen” arvonimen. Tämä vasemmistolaisuus tarkoittanee Askolassa sitä, että Kokoomuksella on oma keskustaoikeistolainen poliittinen linjansa, emmekä ole enää vuosiin olleet ”kepun kainalossa”. Tämä tuntuu joitain suunnattomasti ärsyttävän, mutta tietenkin vain anonyymisti.

(päivitys 4.3.2015) Kunnanvaltuusto kesti tänään vain puolitoista tuntia, ja kaikki olimme nyt kuin yhtä suurta perhettä. Kumpa tämä olotila jatkuisi vaalien jälkeenkin :-). Kokoomus tuki yksimielisesti kiireellisenä asiana Olavi Merihaaran (kesk.) aloitetta nuorten kesätyöpaikkojen rahoittamisesta 10 000 eurolla jo tulevana kesänä.  Hyviä aloitteita pitää tukea niiden alkuperästä riippumatta.

Kouluverkkoasia alkaa hiljalleen konkretisoitua, ja yhteydenotot kuntalaisilta aiheellisesti lisääntyvät. Lisää asiasta tälläkin sivulla vähän myöhemmin. Aiempia kouluaiheisia kirjoituksia tuossa alla useampiakin…

Riku Honkasalo
Askolan Kokoomuksen puheenjohtaja

***

10.7.2014

Askolan koululypsy

Simo Sorsa ja Sanna Kurki katsovat (UM 4.7.) allekirjoittaneiden vaikeuttaneen Monninkylän koulurakentamista. Väitteessä ei ole mitään perää, koska olemme useaan otteeseen yrittäneet saada aikaiseksi helpotusta Askolan koulujen akuuttiin tilanpuutteeseen, ja samalla vastustaneet perusopetuksen ryhmäkokojen kasvattamista sekä lähikoulujärjestelmän romuttamista kunnassa. Nytkin kyse on vain parakkitilojen korvaamisesta, joka ei todellakaan ratkaise pitkäaikaista koulutilaongelmaa.

Askolan valtuusto on 9.12.2013 hyväksynyt vuoden 2014 investointiohjelmaan Monninkylän ja Kirkonkylän esikoulurakentamisen osalta ns. suunnittelumäärärahan (300 000 euroa). Vuoden 2015 osalta voimassa on investointisuunnitelma (vajaat 1 milj. eur), ja vuoden 2015 investointiohjelma hyväksyttäneen vasta joulukuussa. Kyseessä on kuitenkin Askolan mittakaavassa iso rakennushanke, joka tulee tuoda valtuuston erikseen päätettäväksi mahdollisimman pian, jotta tilat ovat käytettävissä viimeistään elokuussa 2015.

Teknisellä lautakunnalla kuten lautakunnilla yleensä on oikeus töiden järkevän suorittamisen kannalta tehdä myös investointikohteisiin liittyviä määrärahamuutosesityksiä. Nyt käsiteltiin kuitenkin vasta ensimmäisiä luonnoksia, joissa Monninkylän Sateenkaaren tilojen osalta ei ilmennyt mahdollisuutta tilojen myöhempään laajentamiseen. Näin ollen esitimme varautumista lisätilojen rakentamiseen vähintään yhden luokkatilan verran. Tämä lisälauseke hyväksyttiin vain perussuomalaisten edustajan sitä vastustaessa (!).

Mielestämme on vastuullista ja taloudellisesti järkevää, että kaikessa rakentamisessa huomioidaan myös tulevaisuus. Lautakunnan päätös ei siis todellakaan vaarantanut esikoulutilojen rakentamista, ja se oli investointisuunnitelman mukainen sekä pikemminkin säästöohjelmaa myötäilevä.

Valtuuston ja elinkeinotoimikunnan puheenjohtajina emme toivo näkevämme tilanteita, jossa edellisen valtuuston hyväksymän säästöohjelman nimissä ammutaan alas kaikkea itselle epämiellyttävää, vaikeutetaan myöhempää demokraattista päätöksentekoa, sekä pahimmillaan edistetään säästöohjelman nimissä asioita jotka eivät siihen alun perinkään kuuluneet. Askolan kunnan päätöksenteossa pitäisi muutoinkin pyrkiä yksiselitteisyyteen, niin ettei tehtyjä päätöksiä tarvitsisi selventää pitkän jahkailun jälkeen juristeilla.

Olemme sitoutuneet Askolan talouden kunnossapitoon, ja tilanne siltä osin näyttää vaihteeksi paremmalta. Kuntaa ei kuitenkaan kehitetä eteenpäin käpertymällä tai säästämällä sitä hengiltä. Myös säästöohjelmaan kirjattiin lauseke siitä, että elinvoimaisuutta tavoittelevan kunnan toimintakykyyn on panostettava. Tämä tarkoittaa paljon muutakin kuin nollaresursseilla toimivaa elinkeinotoimikuntaa, saati sinänsä tärkeää uutta teollisuusaluetta. Mielestämme jatkuva säästäminen etenkin lasten ja lapsiperheiden peruspalveluista ei lisää kunnan elinvoimaa vaan vähitellen rapauttaa sen. Jos näiden asioiden puolustaminen katsotaan taktiikaksi kenties vasta keväällä 2017 siintäviin kuntavaaleihin, jätämme nämä väitteet omaan arvoonsa.

Kunnan kolme suurinta puoluetta ovat allekirjoittaneet valtuustosopimuksen, jonka perusteella Askola investoi kuluvana vaalikautena 8 miljoonaa euroa sekä hätäinvestoinnit. Tämän investointikakun tarkemmasta sisällöstä tulisi viimein käydä poliittisia neuvotteluita, toivottavasti ei kuitenkaan enempää lehtien välityksellä.

Yhteistyöterveisin,

Tero Suominen
Askolan kunnanvaltuutettu
Riku Honkasalo
Askolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja

***************************************

2.7.2014

Monninkylän koulun tilaratkaisusta

Simo Sorsa ja Sanna Kurki tekivät kirjoituksessaan (UM 26.6.) uuden avauksen siitä, että myös keskustalaiset kannattaisivat uusien koulutilojen rakentamista Askolaan. Meidän tiedossamme on ollut jo pitkään, että ääriään myötä pullisteleville Monninkylän ja Kirkonkylän kouluille on saatava lisätilaa. Kesäkuussa 2012 kunnanvaltuusto päättikin rakentaa Monninkylään viisi lisäluokkatilaa, ja Kirkonkyläänkin neljä. Tätä päätöstä ei kuitenkaan pantu millään tavalla täytäntöön, ja se on hieman kyseenalaisestikin todettu kumoutuneeksi kunnan säästöohjelman myötä.

Teimme teknisessä lautakunnassa 20.5.2014 esityksen siitä, että varhaiskasvatuksen lisätilojen suunnittelun yhteydessä tehtäisiin myös vähintään yhden täysimittaisen luokkatilan varaus Monninkylän koulun alkuopetuksen käyttöön Päiväkoti Sateenkaaren suunnitellun laajennuksen yhteyteen.

Muutosesitys tehtiin siksi, että alkuperäinen suunnitelma ei olisi tällaista myöhempää laajennusta mahdollistanut. Varausesitys tehtiin myös huomioiden todennäköinen tilanne, jossa oppilaiden kuljetus suuressa määrin kunnan itäpuolelle todetaan mahdottomaksi.

Juuri tällä hetkellä etenkin Monninkylässä tonttimyynti on jäässä, kun kiinnostuneiden perheiden lapsille tarjotaan ”lähikoulupaikkaa” 20 kilometrin päästä Juornaankylästä. Kunnan uudet tulovirrat syntyvät kasvusta, mutta kasvu ei synny ilman tarvittavia investointeja. Lapsista säästämisen tietä on kuljettu Askolassa nyt aivan riittävästi.

Toisin kuin Sorsa ja Kurki antavat ymmärtää, lisäluokkatilaa on suunniteltu Monninkylän koulun välittömään läheisyyteen, nykyisen päiväkodin parkkipaikan päälle. Katsomme, että esiopetuksen ja alkuopetuksen fyysisellä läheisyydellä olisi oma käytännöllinen ja myös pedagoginen lisäarvonsa.

Nyt tehty esitys on vasta suunnitelma akuuteimman koulutilatarpeen ratkaisemiseksi. Olemme valmiit myös keskustelemaan siitä, olisiko lisäluokkatila kokonaistaloudellisesti edullisinta toteuttaa heti varhaiskasvatuksen lisärakentamisen yhteydessä

Mielenkiinnolla odotamme muiltakin ratkaisuesityksiä siitä, miten Askolassa aiotaan ratkaista akuuteimmat koulutilakysymykset. Valtionavustukset koulurakentamiseen ovat käytännössä jäässä, ja kokonaan uuden (yhtenäis)koulurakennuksen rakentaminen kuntaan on taloudellisen tilanteen vuoksi muutoinkin täysin epärealistista. Siksi onkin keskityttävä parantamaan ja laajentamaan jo olemassa olevaa.
Tero Suominen
Riku Honkasalo
Monninkylä

****************************

26.9.2013

Adios vanha Askola!

Samu Karvalan kolumnissa ”Adios Askola” (UM 22.9.) ei ollut mitään uutta. Uusimaan asenne pienempiä kuntia kohtaan on tiedossa.  Karvala kuitenkin lankeaa omituiseen tyylilajiin sekä lähdekritiikin puutteeseen. Esimerkiksi verokertymän osalta Askolan tilanne on kääntynyt selvästi parempaan suuntaan (kts. UM 27.8.).

Kirjoituksessa mainittu ”Askolan oppositio” on saanut elintilaa lähinnä kyseisen toimittajan jutuissa. Oppositiona ei myöskään yleensä pidetä ryhmää joka osallistuu aktiivisesti hallitustyöskentelyyn. En kiistä, etteikö Askolassakin olisi nähty pienpoliittista perunateatteria. Kärhämät ovat monesti olleet pikemminkin puolueiden sisäisiä kuin niiden välisiä. Äänestäjät ovat hiljalleen kyllästyneet tähän menoon.

Toimittuani pitkään valtakunnanpolitiikan kulisseissa olen toki todistanut suuremman mittakaavan poliittista vehkeilyä. Silloin tällöin – onneksi harvoin – myös Askolan kunnallispolitiikka on muistuttanut B-luokan komediaa tai draamaa, jossa yhteisten asioiden hoitaminen on hämärtynyt. Olen tyytyväinen siitä, että viime vaalikaudella johtamani perusturvalautakunta ei äänestänyt yhdestäkään päätöksestä.

2010-luvun Askolassa valtuuston pj. (kok.) ja kunnanhallituksen pj. (kesk.) pystyvät tekemään hyvää yhteistyötä askolalaisten peruspalveluiden turvaamiseksi. Olemme molemmat virkamiestaustaisia ja muuttoliikkeen mukanaan tuomia. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, miten sosio-ekonominen muutos on hiljalleen muovaamassa myös Askolan poliittista kulttuuria.

Olen vuosien varrella tavannut satoja eri kuntien päättäjiä.  En voi allekirjoittaa toimittajan näkemystä siitä, että pikkukuntien päättäjät olisivat lähtökohtaisesti amatöörejä. Askolan istuva valtuusto on äänestäjien tahdon mukainen, hyvä läpileikkaus kuntalaisista ja mielestäni toimintakykyinen tulevien haasteiden edessä.

Kuten jo vaalien alla julkisesti totesin, varmin keino lopettaa Askolan kunnallinen itsenäisyys on jatkaa tarpeetonta ja kuluttavaa riitelyä mitäänsanomattomista asioista.  Oikeita ongelmiakin riittää ratkottavaksi. Askolan koulutilanne odottaa edelleen kestävää ratkaisua. Meidän on myös löydettävä kuntalaisten kannalta vähiten huono Sote-ratkaisu. Lisäksi ulkoinen paine kuntajaon muuttamiseksi näyttää edelleen kasvavan.

Karvalan nonsoleeraamaa johtamiskykyäni olen puolueellinen itse arvioimaan. Kuluneen vuoden aikana muualta tullut palaute on ollut rohkaisevaa ja motivoivaa. Toivottavasti Askolaa koskeva uutisointi olisi jatkossa ammattimaisempaa. Monet näet pitävät paikallislehtien kirjoituksia absoluuttisena totuutena.

Riku Honkasalo
Askolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja (kok.)
Monninkylä

 

***

13.11.2012 klo 23.26

Riku Honkasalo
Koulufarssi osa ”ties kuinka mones”:

Viisaat ovat neuvoneet olemaan kirjoittamatta blogeja ”tapahtumien ollessa vielä päällä”. Väistän kuitenkin tätä neuvoa palattuani juuri kunnanvaltuuston kokouksesta.
Käsittelyssä oli tunnetusti ”Askolan tervehdyttämisohjelma”, joka nyt sitten hyväksyttiin sellaisenaan äänin 14-13.

Askolassa on harjoitettava yhä tarkemman euron politiikkaa, ja kunnan talouden syöksykierteen oikaiseminen vaatii myös säästötoimia.
Nyt hyväksytystä paketista noin 75% on suorastaan kelvollista. Säästöä voidaan tehdä heikentämättä nykyistä palvelutasoa. Näin kunnan ja sen päättäjien tuleekin toimia. Henkilökohtaisesti en kuitenkaan koskaan voi olla hyväksymässä päätöksiä, jotka perustuvat ristiriitaisiin laskelmiin ja pahimmillaan ”valistuneisiin arvauksiin”.

Siksi tein muutosesityksen paketin hyväksymisestä ilman sivistystoimen osiota, joka olisi palautettu uuteen valmisteluun. Tämä siksi, että kukaan ei kokouksessakaan osannut vastata siihen, tuoko esimerkiksi Vahijärven koulun lakkauttaminen käytännössä mitään oikeaa säästöä. Nyt hyväksyttiin paketti, jossa toivotut säästöt oli maksimoitu ja paketin aiheuttamat lisäkustannukset minimoitu. Juuri kukaan ei tunnu uskovan esimerkiksi laskelmiin lisääntyvien koulukuljetuskustannusten suuruudesta, mutta tämä ei enemmistöä valtuutetuista tuntunut häiritsevän. Tällä päätöksellä Askola myös menetti mahdollisuutensa saada kymmeniä tuhansia euroja ylimääräistä valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseen, mutta eipä siitäkään tunnuttu juuri välittävän.

Nyt tehty päätös tarkoitti myös Monninkylän ja Kirkonkylän koulujen lisärakennuksista kesäkuussa tehtyjen päätösten purkautumista. Kunnan johdon mukaan lapset mahtuvat nykyisiin koulutiloihin, vaikka Vahijärven lapset tulevat niihin vielä nykyisten lapsien lisäksi.

Päätöksen todellinen motiivi on ajaa Askolan peruskouluverkko tilaan, jossa saadaan paremmin perusteltua kaikkien nykyisten alakoulujen lakkauttamista ja kunnan perusopetuksen keskittämistä kokonaisuudessaan Askolan kouluun. Tämä tosin vaatii suuren rakennusinvestoinnin, johon verrattuna kesäkuussa päätetyt ja nyt jo ennen valmistumistaan ”puretut” lisärakennukset ovat lähinnä pähkinäosastoa. Kunnan itäpuolella lapsia tullaan nyt kuljettamaan lähikoulunsa vierestä toiseen kouluun, jonka vierestä taas kuskataan lapsia siihen toiseen kouluun. Itse asiassa kuka tahansa koululainen voidaan ”ryhmäkokojen tasoittamisen nimissä”  kuskata mihin kouluun tahansa.  Ja tästä kaikesta olisi vielä tarkoitus tehdä säästöä.

Nyt voittaneen esityksen kannattajat katsovat tietysti, että demokratia on puhunut ja nyt eteenpäin. Samalla tavoin katsoin toki itsekin kesäkuussa, kun edellinen koulupäätös hyväksyttiin niin ikään äänin 14-13. Tuota päätöstä vain käytännössä ei laitettu missään vaiheessa täytäntöön, josta katsoin viranhaltijoita myös eilisessä kokouksessa tarpeelliseksi huomauttaa. Epäilemättä tämä uusi päätös toimeenpannaan ilmaan pienintäkään viivästystä. Demokratia on tunnetusti joustava käsite. En silti vielä menisi vannomaan, että Askolan kouluverkkoon liittyvät päätökset olisi nyt tältä erää nähty.

Kiitokset monille aktiivisille yhteyttä tässä säästöpakettiasiassa ottaneille kuntalaisille. Näkemyksillänne on ollut merkitystä, vaikka päätös nyt menikin näin.

Lupailin heti vaalien jälkeen kirjoitella jotain tarkempaa analyysiä tälle sivulle. Vaalien todellinen ”jytky” jäi muutaman äänen päähän. Kokoomuksen seitsemäs paikka ja keskustan tippuminen yhdeksään paikkaan olisi vaikuttanut syntynyttä tulosta enemmän kunnan valta-asetelmiin. Toki keskustan lähes viiden prosenttiyksikön tappio ja paikkamenetys todennäköisesti tulevat jossain näkymään. Sitä he tuskin kiistävät itsekään. Perussuomalaiset oli suurin voittaja Askolassa, ja siitä reilut onnittelut heille. Puolueiden väliset neuvottelut ovat käynnistyneet, ja katsotaan mitä tuleman pitää.

Kirjoitan lopuksi saman lauseen kuin neljä vuotta sitten. Vaikuttaa, että kaikesta huolimatta askolalaiset ovat melko tyytyväisiä kunnan nykytilaan ja nykyisiin päättäjiin, koska puolueiden voimasuhteet eivät muuttuneet radikaalisti, ja valtuusto vaihtuu suureksi osaksi luopumisten kautta. Toki harmittavia valtuustosta tippumisiakin nähtiin. Samaan aikaan kunnan poliittinen kahtiajakautuminen lännen ja idän välillä vain syveni entisestään. Kokoomus nousi selvästi suurimmaksi puolueeksi keskisellä äänestysalueella, ja läntiselläkin alueella keskustan ”iholle”. Itäpuolella keskusta kuitenkin vahvisti jonkin verran jo ennestään ylivoimaista kannatustaan. Onko tämä nyt ymmärrettävä niin, että itäpuolella ihmiset laajasti kannattivat koulujensa pilkkomista ja säästöpakettia, jota lähes yksinkertaisen enemmistön alueella saanut keskusta voimakkaimmin ajoi? Vai oliko sittenkin kysymys siitä, että itäpuolella kynnys lähteä jonkun muun puolueen ehdokkaaksi on entistäkin korkeampi? Näihin kysymyksiin tuskin saan mistään vastausta. Kunnan kahtiajakautuminen ei kuitenkaan palvele mitenkään esim. tulevia Askolan itsenäisyyden turvaamiseen liittyviä toimia ja linjauksia. Kunnassa on löydettävä yhä enemmän yhteisymmärrystä asuinpaikasta, poliittisesta kannasta tai muistakaan syistä riippumatta. Tulevista haasteista tällä sivulla enemmän joskus myöhemmin.

Riku Honkasalo
Askolan Kokoomuksen varapuheenjohtaja
Kirjoitus on kuitenkin laadittu yksityishenkilönä, eikä sellaisenaan ole tulkittavissa Askolan Kokoomus ry:n kannanotoksi kaikkiin kirjoituksessa esitettyihin asioihin.

***

26.10.2012

Riku Honkasalo: Vaali”huumaa”
Kirjoittaja on Askolan Kokoomuksen varapuheenjohtaja

Kaksi kuntavaaleja edeltävää viikkoa on mielenkiintoista aikaa. Kauppojen edustalla saadaan jälleen aikaiseksi puolueiden välistä perinteistä kärhämää siitä, kuka varasi parhaan paikan ensin ja kenen luvalla. Aikuisten hiekkalaatikkoleikkiä siis parhaimmillaan. Poliittinen keskustelu herää Askolassakin kuin horroksesta lehtien mielipidepalstoilla, ja nimettömyyden suojassa tekstiviestipalstoilla, laantuakseen kohta taas neljäksi vuodeksi. Vaalien välillä vain aniharva päättäjistämme on ehtinyt tai jaksanut analysoida kuntalaisille näkemyksiään kunnan tärkeistä kysymyksistä ja niiden hoitamisesta. Nyt kauppojen edustoilla ja kylänraiteilla muutoinkin on jälleen aikaa kehua retostella, miten kaikki hyvä on omaa tai omien ansiota, ja vähemmän hyvä ”naapurin” syytä.

Kokoomus ei valtakunnan tasolla tai Askolassakaan ole lähtenyt lokakampanjointiin. Asioista voi keskustella kriittiseenkin sävyyn, mutta henkilökohtaisuuksiin emme mene nyt emmekä jatkossakaan. Olemme kuluvalla vaalikaudella tehneet hyvää yhteistyötä Askolassa kaikkien puolueiden kanssa, ja teemme sitä myös jatkossa. Yksin emme Askolaa pysty muuttamaan, mutta äänestäjien antamalla entistä vahvemmalla mandaatilla muutamme kunnan politiikkaa toimintaohjelmassamme viitoittamaamme suuntaan.

Ylikierroksia Askolassa on aiheuttanut talouden tervehdyttämis/sopeuttamis/säästöpaketin käsitteleminen juuri vaalien alla. ”Vanhan vallan” päätöksenteolla on ollut vaalikauden kalkkiviivoilla niin kiire, että takapyörät sutivat jo etupyörien edellä. Nyt olisi syytä hieman rauhoittua ja ottaa maltti asiassa käteen. Kenenkään eduksi ei liene, että Askolan asioita ratkotaan kenties kunnantalon sijaan eri oikeusasteissa. Kuten olen moneen kertaan eri yhteyksissä kirjoittanut, suuri osa säästöpaketista on aivan kelvollista tavaraa. Siinä esitetään monia uudistuksia jotka eivät heikennä kuntalaisten saamia palveluita – mutta voivat tehostaa niiden tuottamista.

Sen sijaan lautakuntatason täydellinen ohittaminen ja etenkin kouluverkkoon liittyvien asioiden kytkeminen säästöpakettiin olivat selkeitä virheitä. Kouluratkaisu tehtiin 14.6.2012 usean vuoden jahkailun jälkeen. Päätöstä vain kunnan nykyjohto ei syystä tai toisesta haluaisi panna täytäntöön. Sen sijaan esitetään Vahijärven koulun lakkauttamista, ja koulun oppilaiden siirtämistä jo ennestään täyteen tupattuihin Monninkylän ja Kirkonkylän kouluihin – ja tämän jälkeen todetaan ettei näihin kouluihin ole enää tarvetta toteuttaa jo päätettyjä lisärakennuksia. Yhtälössä on jotain kerrassaan omituista. Koulukysymys ei siis kosketa vain Vahijärven aktiivisia vanhempia ja kyläläisiä, vaan mitä suurimmassa määrin myös kunnan päätaajamia.

Kunnan nykyjohdon tavoite – jota he eivät edes yritä peitellä – on keskittää ennemmin tai myöhemmin kaikki perusopetus (siis myös kunnan itäpuolelta) jättimäiseksi paisuvaan Askolan (yhtenäis)kouluun. Kuntavaalit on kansanäänestys myös tästä asiasta. Kokoomus on toimintaohjelmassaan luvannut kehittää Askolan kouluverkkoa nykyrakenteen mukaisesti. Tehtiinhän Monninkylän ja Kirkonkylän koulujen lisärakentamista koskeva päätös kesäkuussa juuri Kokoomuksen Saga Simelius-Niemisen tekemän muutosesityksen pohjalta.

Viime aikaisten tapahtumien pohjalta olen hieman huolissani demokratian tilasta Askolassa. Eräs esimerkki tästä on, että kunnan nykyjohto on pitänyt valtuustoaloitteita viranhaltijoiden ajan tuhlaamisena ja valtuuston kokousten tarpeettomana pitkittämisenä. Kunnan demokratian ja talouden tilaa omalla nimellään puntaroivia taas pidetään – ainakin tekstiviestivaikuttajien toimesta – edesvastuuttomina ja jopa röyhkeinä. Äänestäjillä on nyt hyvä mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin suuntaan Askola jatkossa kehittyy.

Huomenna lauantaina kahvitamme ja jututamme kuntalaisia Monninkylän Salella klo 10-14. Sunnuntaina on jälleen kansanvallan juhlapäivä, johon toivottavasti mahdollisimman moni kuntalainen osallistuu. Ennakkoäänestysprosentti jäi Askolassa valtakunnallisen keskiarvon alapuolelle, ollen vain 21 prosenttia. Toivottavasti varsinainen vaalipäivä parantaa tilannetta, ja edellinen 61,5 prosentin aktiivisuus ylitettäisiin. Seuraava mahdollisuus vaikuttaa paikallisten päättäjien valintaan on neljän vuoden päästä, eli nyt kaikki uurnille!

18.9.2012

Uusi Askola?

Askolassa tarvitaan nyt avoimuutta ja rohkeutta. Kunnan hallinto- ja palveluorganisaatio on uudistettava luottamuksen ilmapiiriä ja henkilöstön työhyvinvointia vahvistaen. Nykymenolla kunta on ajautumassa säästökierteeseen, jonka merkitsee ylisuuria opetusryhmiä, hoitojonoja sekä rappeutuvia kiinteistöjä.

Avoimuutta ei ole kunnan poliittisen keskustelun halvaannuttaminen juuri kuntavaalien alla tasapainottamisryhmän ”työrauhan” nimissä. Rehellistä olisi tunnustaa, että Askolassa on tehty aivan omatoimisesti virhearviointeja, jotka on nyt oikaistava. Sanelupolitiikan aika on kuitenkin ohitse.

Askolan ongelma on samanaikainen kasvamisen halu ja sen pelko. Uudet asukkaat otetaan kyllä riemulla vastaan, kunhan he eivät ala vaatimaan uusia tai parempia palveluita. ”Nukkumalähiöläisten” ja pendelöijien äänen kunnan päätöksenteossa olisikin syytä voimistua.

Eräissä palveluissa todellinen vaikutusvalta on jo karannut pienistä kunnista. Erikoissairaanhoidossa olemme lähinnä laskut maksavana ajopuuna. Erikoissairaanhoidon tulevien uudistusten tuleekin sekä parantaa hoidon saatavuutta että lisätä kustannusten ennakoitavuutta.

Tulevat valtuutetut joutuvat – haluttiin sitä tai ei – punnitsemaan Askolan suhtautumista kuntaliitokseen tai tiivistyvään kuntayhteistyöhön. Nykyisillä toimintatavoilla Askolan itsenäisyys päättyy viimeistään vuoden 2016 lopussa. Avaimet hallittuun muutokseen ovat kuitenkin edelleen askolalaisten omissa käsissä.

Riku Honkasalo (kok.)
Monninkylä

 

14.6.2012

Riku Honkasalo

EI Monninkylän tynkäkoululle!

(julkaistu myös Uusimaa-lehdessä 14.6.2012)

Askolan kouluverkkofarssi saa – kenties – ratkaisunsa torstaina. Jotkut päättäjistämme ovat ajaneet alusta asti Monninkylän koulun typistämistä tynkäkouluksi, ja nyt koulujen lomaillessa päätös lienee helpompi runnoa lävitse. Puhutaan tilapäisestä ratkaisusta ja säästöistä, mutta tilapäisellä on vakava taipumus muuttua pysyväksi (vrt. ajoneuvovero). Säästötkin ovat toivotaan-osastoa, kun kokonaisarviot puuttuvat. Erityisesti paikallinen Keskustapuolue tuntuu keikkuvan tuuliviirinä suunnasta toiseen vailla selkeää päämäärää.

Tynkäkoulu tekisi koko Monninkylästä tyngän. Lieneekö etenkään PK-seudun tuntumassa samankokoista taajamaa, josta ei löytyisi ns. normaalia lähikoulua? Monninkylän näivettyminen on haitaksi koko Askolalle, ja erityisesti niille perheille, jotka ovat jo laittaneet pelimerkkinsä likoon ja muuttaneet tänne.

Olen tälläkin palstalla aiemmin esittänyt, että sekä Kirkonkylän että Monninkylän koulujen läheisyyteen rakennettaisiin ns. moduulikoulut, jotka korvaisivat nykyiset parakit ja tarjoaisivat myös kipeästi kaivattua lisätilaa sekä laajenemisvaraa. Jos päätöksiä ei enää viivytellä, olisivat uudet tilat käytössä jo lukuvuoden 2013 alkaessa. Tämä ratkaisu olisi nykyisessä taloustilanteessa vieläpä edullisempi ja myös tulevien kouluratkaisuiden kannalta joustavampi kuin Askolan koulun laajentaminen. Uusia kuljetusratkaisuita ei tarvittaisi, lapset kävisivät edelleen lähikoulussa, eivätkä koulupäivät venyisi nykyisestä.

Lähikoulu luokilla 0-6 on ainakin minulle merkittävä arvo ja peruspalvelu. Mikäli Askola ei pysty tätä palvelua suurimman taajamansa lapsille tarjoamaan, alkaa kunnan olemassaolon perusta olla kyseenalainen. Keskitetyn kouluratkaisun saamme kyllä mahdollisen tulevan suurkunnankin sanelemana. Olemmeko nyt tekemässä sitä päätöstä itse, kun avaimet parempiin ja pitkäkestoisiin ratkaisuihin ovat edelleen omissa käsissämme?

Riku Honkasalo
kouluoloista huolestunut isä
Monninkylä

Huom! kirjoitus on laadittu yksityishenkilönä, mutta kirjoittaja on myös Askolan Kokoomuksen varapuheenjohtaja.

(päivitys 14.6.2012 illalla):

Moduulikouluratkaisu tuli valtuuston päätökseksi Kokoomuksen Saga Simelius-Niemisen tekemän muutosesityksen pohjalta äänin 14-13.
Toivon mukaan päätös laitetaan nyt viivästyksettä toimeen, ja koulunkäynti uusissa tiloissa niin Kirkonkylässä kuin Monninkylässäkin voi alkaa elokuussa 2013.
On myös hyvin toivottavaa,  ettei tarpeettomia jälkinäytöksiä enää tässä kouluasiassa nähdä. Kiitos myös monille koululaisten vanhemmille yhteydenotoista ja muutoinkin aktiivisuudesta asiassa!

***

3.4.2012.

Riku Honkasalo

Askolaan on saatava koulukompromissi

(Kirjoitus on julkaistu myös Uusimaa-lehdessä)

Askolan koulukysymyksessä on nyt aika siirtyä jaarittelusta ja kylien välisestä kinastelusta konkreettisiin päätöksiin. Runsaiden yhteydenottojen perusteella niin opettajien, oppilaiden kuin vanhempienkin pinna on katkeamassa, koska ahtaus sekä Kirkonkylässä että Monninkylässä on käymässä sietämättömäksi. Kummatkin koulut tarvitsevat lisätilaa, ja parakeilla tai lisävenkoilulla asiaa ei nyt enää ratkaista.

Yhden yhtenäiskoulun rakentaminen näivettäisi toisen keskustaajaman, ja toisi mukanaan massiivisen kyyditysrallin. Kahta kokonaan uutta koulurakennusta Askolan kunnalla ei ole nykyisessä taloustilanteessa – saati lähitulevaisuudessakaan – varaa rakentaa.  Lisäksi valtionavut uudiskohteisiin ovat käytännössä jäässä.

Lasten etu ei edellytä lasipalatsien rakentamista. Viihtyisä ja terveellinen oppimisympäristö on mahdollista toteuttaa myös veronmaksajien kukkaroa miellyttävällä tavalla. Lisätila poistaa ahtauden tunteen myös vanhoista tiloista, joita voidaan uusrakentamisesta säästyneillä resursseilla kunnostaa 2000-luvun kriteerit täyttäviksi.  Askolassa ei ole enää varaa purkaa tai muutoin hylätä yhtään käyttökelpoista julkista tilaa, jota voidaan käyttää kuntalaisten ja varsinkin kasvavan nuorison hyödyksi.

Monissa kasvukunnissa koulujen tilanpuute on ratkaistu paikalle tuoduilla, moderneilla ja kustannustehokkailla koulurakennuksilla.  Tällaiset rakennukset (joita ei pidä sekoittaa parakkeihin) ovat ulkonäöltään miellyttäviä, koulutilana viihtyisiä ja vieläpä energiatehokkaampia kuin mikään Askolan nykyinen julkinen rakennus. Tällaisille rakennuksille löytyisi ilman viivästyttävää byrokratiaa paikat niin Monninkylän päiväkodin kuin Askolan koulunkin vierestä. Monninkylässä näihin tiloihin voitaisiin sijoittaa luokat 0-2 ja Kirkonkylässä luontevimmin luokat 5-6. Kirkonkylässä nykyisen koulutontin ahtauden vuoksi siis ala- ja yläkoulun nivelvaihe aikaistuisi, mutta vastineeksi tulisivat myös yläkoulun läheisyyden tarjoamat edut. Tilatarpeiden muuttuessa edellä mainittuja rakennuksia on myös mahdollista siirtää kohtuullisin kustannuksin.

Kunnanhallitus saattaa esittää jotain muutakin, mutta viime kädessä asian päättää valtuusto. Askolan Kokoomus on jo pitkään rakentanut kestävää ja kaikkien osapuolten hyväksyttävissä olevaa koulukompromissia. Edellytykset hyvän ratkaisun löytymiselle ovat parantuneet viime viikkoina. Nyt tarvitaan rohkeutta viedä oikea päätös läpi, jotta myös käytännön toteutukseen voidaan viimein ryhtyä.

Riku Honkasalo
Monninkylä

***

26.2.2012

Askolan Kokoomus on itsenäisen Askolan puolella

(Julkaistu Uusimaa-lehdessä)

Askolan Kokoomus on pitkäjänteisesti tehnyt työtä itsenäisen Askolan eteen – ja aikoo myös jatkaa tuota työtä. Nyt meillä on käsissämme virkamiestyöryhmän esitys, johon maan hallitus ottaa kantaa kuntia kuultuaan. Työryhmän mielestä yksikielinen Askola tulisi liittää yhteen neljän kaksikielisen kunnan kanssa. Perusteluina liitokselle mainitaan lähinnä kauppa-asiointi Porvooseen sekä Askolan ruotsinkielisten palvelujen väitetty parantuminen. Tekstistä loistaa asiantuntemuksen puute ja välinpitämättömyys.

Kuntaliitos on vaihtoehto vain silloin, jos se todella hyödyttää kuntalaisia. Nyt esitetty liitos ei paranna askolalaisten palveluita, eikä tuo myöskään todellisia säästöjä. Askola kuuluu maan muuttovoittokuntien terävimpään kärkeen, ja kunnan verotulot kasvavat säännöllisesti. Askolalla on hyvät valmiudet säilyttää toimintakykynsä ja järjestää hyvät peruspalvelut kuntalaisilleen myös tulevaisuudessa.
Itsenäinen Askola on tahtotila, joka vaatii päämäärätietoista työtä kotikunnan eteen. Ainoana pontimena itsenäisyydelle ei voi olla nykyisten valtarakenteiden ja –asemien säilyttäminen, vaan tärkeintä on tavallisten askolalaisten etu ja hyvät peruspalvelut. Johtotähtemme on siis kuntalaisen paras – ei poliittinen peli, paikallisia olosuhteita tuntemattoman keskushallinnon suositukset tai naapurikuntien painostus

Vuonna 2030 meitä askolalaisia on jopa 20 prosenttia nykyistä enemmän, ja ikärakenteemme on maan parhaiden kuntien joukossa. Tällaisia kuntia ei tule repiä hajalle. Järkevällä kuntayhteistyöllä ja kustannusvaihteluiden tasauksella voidaan jatkossa ehkäistä esimerkiksi erikoissairaanhoidon ongelmia, jotka johtivat Askolan veroprosentin nostamiseen kuluvalle vuodelle.

Suuressa osassa Suomea kunta- ja palvelurakenneuudistus on valitettavasti väistämätön ja monesti myös viimeinen keino turvata tasa-arvoiset hyvinvointipalvelut, kun kunnat eivät kykene suoriutumaan palvelutehtävistään. Meille kokoomuslaisille kuntalaisten palvelut ja hyvinvointi ovat valtarakenteita tärkeämpiä. Suomi tarvitsee jatkossa enemmän hoitajia kuin lisäjohtajia tai valtaverkostoja.

Askolan Kokoomus ry.

Jari Vettenranta     Riku Honkasalo
puheenjohtaja         varapuheenjohtaja

Jari Vettenranta ja Riku Honkasalo osallistuvat Askolan kunnan edustajina Valtiovarainministeriön järjestämään kuntauudistuksen Uudenmaan aluekierrostilaisuuteen Helsingissä 21.3.2012.

***

1.12.2011
Saga Simelius-Nieminen: Erottamisaloite sotkee Askolan kunnan päätöksentekoa

Ensin muutamia faktatietoja Askolan kunnan vuoden 2011 tuloksesta. Erikoissairaanhoidon ylitys on yli miljoona euroa, ja budjetissa ollut sivistystoimen ns. kotikuntakorvausten ylioptimistinen arvio 400 000 euroa. Muistettava on, että lähtökohtaisesti valtuusto hyväksyi noin 650 000 euroa olleen alijäämäisen budjetin kuluvalle vuodelle. Nämä ovat suurin syy vuoden 2011 muodostuvaan tappiolliseen tulokseen.

Edellä mainittuihin lukuihin emme ole voineet kunnanhallituksessa vaikuttaa, ei edes kunnanjohtaja Esko Rautiainen.

Kuka kunnassa päättää käyttötaloudesta ja investointihankkeista? Turha kysymys, sillä viime kädessä asioista päättävät kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto. Nämä elimet voivat tehdä ovat esityksensä ja äänestää kunnanjohtajan esitykset nurin, mikäli katsovat ne huonoiksi.

Kunnanjohtaja on virkamies, joka neuvottelee esimerkiksi maakaupoista ja valmistelee asiat. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ei yksin päätä asioista, vakkakin hänen asemansa on merkittävä asioiden eteenpäin viemisessä. Kunnanhallituksen puheenjohtajan tärkeimpiä rooleja on tehdä yhteistyötä kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen jäsenten kanssa.

Korviin kantautuu kaikenlaista ”tietoa”, miten kunnanjohtaja Rautiainen käyttäytyy kokouksissa, mitä tekee tai jättää tekemättä. Kysymys niille, jotka eivät ole olleet yhdessäkään kokouksessa: mistä olette yksityiskohtaiset tietonne saaneet? Hallituksen kokousten pitäisi olla salaisia niin, ettei niistä saa kenellekään ulkopuoliselle kertoa hallituksen jäsenten tai virkamiesten sanomisia, tekemisiä tai tekemättä jättämisiä.

Aloite Askolan kunnanjohtaja Esko Rautiaisen irtisanomisesta oli ajoitettu täydellisesti – jos tarkoitus oli halvaannuttaa kunnanhallituksen ja kunnanjohtajantoimintaa mahdollisimman tehokkaasti, sillä meneillään on budjetin laadinnan viimeinen kuukausi. Sanoisin, että tämä on kunnan toiminnassa tärkein ajanjakso. Tässä vaiheessa vuotta emme todellakaan olisi tarvinneet tällaista ylimääräistä ja erittäin vakavaa asiaa pohdittavaksemme. Uhkausten torjuminen ja pilkanteko kuluttavat paljon ihmisten energiaa ja lamaannuttavat jokaisen kohteeksi joutuneen toimintakykyä. Räyhäämällä ja repimällä asiat eivät parane, vaikka se onkin nykypäivänä yleinen ja suosittu ilmaisu- ja toimintatapa.

Aikuismaista käytöstä ja toimintaa on, että asiat tuodaan julki niissä ympyröissä, joissa ongelmat syntyvät. Sitten niistä keskustellaan ja neuvotellaan miten toimia jatkossa. Kun neuvottelijoilla on tunneäly kohdallaan ja yhteys omaan sydämeensä, he erottavat ihmiset asioista. Ja jos on halua, kaikki ongelmat ovat ratkaistavissa niin, ettei yhdenkään osapuolen minuutta murreta tai sielua haavoiteta.

Jotta pystymme saamaan Askolan kunnan jaloilleen, meidän tulisi nyt unohtaa ihmisten väliset taistelut, erottaa hetkeksi oma egomme määräysvallastaan, ja alkaa tehdä tosissamme sitä työtä, mihin kuntalaiset ovat meidät äänestäneet, eli miettiä parhaat tavat verorahojen käyttämiseksi monipuolisesti jokaisen kuntalaisen hyväksi, ketään suosimatta tai ketään hylkäämättä. Tämä kirjoitus siksi, että oikeustajuni sanoo, ettei ketään saa laittaa sellaisen ajojahdin kohteeksi kuin Askolan kunnanjohtaja on nyt joutunut. Asiat olisi pitänyt hoitaa ensin kunnanhallituksessa ja ellei siitä olisi ollut apua, asia olisi voitu hoitaa asianmukaista reittiä pitkin.

Mielestäni laajaa luottamuspulaa kunnanjohtaja Rautiaista kohtaan ei ole esiintynyt, joten onko aloitteen tekijöillä esittää faktoja hänen mahdollisesti tekemistään virkavirheistä? Ilman niitä kunnanjohtajan erottaminen ei ole halpa operaatio Askolan kunnalle.

Saga Simelius-Nieminen
Askolan kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen

***

30.5.2011

Askolan kouluverkosta

Askola määrittelee kuntastrategiassaan itsensä ennakkoluulottomaksi ja edistykselliseksi. Kouluverkkosuunnitelmat taas nostavat pintaan päinvastaisia tunteita. Tynkäkoulut, parakit ja kyyditysrallit eivät muodosta kunnasta houkuttelevaa kuvaa. Näin ei lunasteta niitä lapsiystävällisestä kunnasta annettuja lupauksia, joihin kuntaan muuttaneet perheet ovat uskoneet.

Askolan hallittu kasvu edellyttää ajanmukaisten uusien koulutilojen rakentamista viivästyksettä niin Kirkonkylään kuin Monninkyläänkin, unohtamatta kunnan muiden koulujen tarpeita. Eräät kasvukunnat, kuten Haukipudas Oulun vieressä, ovat jo osoittaneet aitoa ennakkoluulottomuutta panostamalla lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiin. Siellä ja yhä useammin muuallakin käytetty elinkaarimalli olisi Askolaankin soveltuva tapa järjestää kouluasiat kuntoon kerralla ja pitkäjänteisesti. Modernin kunnan ei tarvitse omistaa seiniä saati kattoakaan. Tärkeintä on palvelujen sisältö ja kuntalaisten verovarojen tehokas käyttö.

Tein taannoin valtuustoaloitteen elinkaarimallista tulevissa kouluratkaisuissa. Asia on kohdannut odotetusti myös nihkeyttä niin viranhaltija- kuin päättäjätasollakin.  Vanhoilla toimintamalleilla päästään varmasti sieltä, mistä aita on matalin. Onneksi niin sivistys- kuin tekninen lautakuntakin nostivat elinkaarimallin uudelleen pöydälle. Tiedustelkaa edustajiltanne, onko heillä rohkeutta toteuttaa itse hyväksymäänsä strategiaa kohti Askolan parempaa tulevaisuutta?

Riku Honkasalo (kok.)
Monninkylä

***

15.11.2010:
Riku Honkasalo
Askolan Kokoomuksen varapuheenjohtaja
Seurakuntavaaleista

Tarpeettoman pitkä hiljaisuus tässä blogissa on nyt hyvä lopettaa seurakuntavaalien jälkitunnelmissa. Kiitän aluksi omia äänestäjiäni ja luonnollisesti kaikkia äänestäneitä. Äänestysaktiivisuuden nousu lähes viidellä prosenttiyksiköllä lämmittää mieltä, ja antaa myös tällaiselle uudelle kirkkovaltuutetulle hyvää selkänojaa tulevaan luottamustehtävään.

Itse vaaleihin liittyen ei varsinaista kampanjointia Askolassa harjoitettu. Seurakunnan lähettämän virallisen tiedotteen lisäksi ilmeisesti vain keskustapuolueelta tuli yhteismainos. Oma vaalibudjettini oli pyöreä nolla. Tämä ei silti tarkoita sitä, että olisin suhtautunut ehdokkuuteeni ja itse vaaleihin välinpitämättömästi. Omassa suvussani olen nyt jo neljännessä polvessa mukana seurakunnan hallinnossa. Kaikki polvet tosin eri seurakunnissa. Isoisoisä Huittisissa, Isoisä pitkään Liedossa, Isäni yli 40 vuotta Koijärven ja sittemmin Forssan seurakunnassa, sekä Äitini juuri uudelleen valittuna Forssan seurakunnassa. Nyt on oma vuoroni olla samalla hartaudella päättämässä yhteisen seurakuntamme asioista.

Maallisiin vaaleihin nähden seurakuntavaalien luonne on toisenlainen, eikä se koske vain kampanjointia tai sen puuttumista. Ennen vaaleja sain vastata muutamaankin otteeseen, miksi julkikokoomuslaisena olen ehdolla sitoutumattoman seurakuntaväen listalla, ja miksi Askolan Kokoomuksella ei ole esimerkiksi Keskustapuolueen tapaan omaa ehdokaslistaa.

Kuten tälla nettisivulla jo ennen vaalejakin todettiin, Askolan Kokoomus on kannustanut jäseniään osallistumaan seurakuntavaaleihin ehdokkaina ja äänestäjinä. mutta oman puoluepoliittisesti rajatun ehdokaslistan muodostamista ei ole koettu tarkoituksenmukaiseksi. Ykköslistan ehdokkaista suurin osa ei ollutkaan puolueen jäseniä tai muutoinkaan tiettyyn poliittiseen aatteeseen sitoutuneita.

Olen toiminut pitkään Kokoomuksen kirkollispolitiikasta vastaavana puoluevirkailijana sekä puolueen kirkollisvaltuuskunnan sihteerinä. Tähän on kuulunut myös puolueen kirkollisvaalikampanjoista vastaaminen (tällä kertaa tosin en ollut siinä mukana). Vaikka ehdokaslistassa ei puoluetunnusta näkynyt, en silti tule pitämään kokoomuslaisuuttani, ja sitä kautta saamaani kokemusta ja näkemystä vakan alla, jos koen sen Askolan seurakuntaa hyödyttävän. Joissain asioissa taas tulen varmasti olemaan aluksi nöyränä kuunteluoppilaana.

Ainakin oman ehdokaslistani osalta on jo listaa muodostettaessa korostettu, että valittavat luottamushenkilöt eivät junaile päätöksiä etukäteen ryhmäkokouksissa, vaan jokainen muodostaa kantansa käsiteltäviin asioihin itsenäisesti. Luonnollisesti listalta valituilla tulee varmasti olemaan hyvä keskusteluyhteys (en epäile sitä hetkeäkään). Olen myös aidosti ilahtunut siitä, että uuden kirkkovaltuuston keski-ikä lienee selvästi aiempaa nuorempi. Senioriteetillä on arvokas roolinsa, mutta kirkko ja sen seurakunnat eivät voi uusiutua kuin toisesta päästä.

Mikäli jaksoitte lukea tänne asti, saatte vielä lisäksi liudan tavoitteita 🙂

Askolan seurakunnan suurimpana haasteena pidän seurakunnan näkyvyyden voimistumista kunnan selvästi suurimmassa taajamassa Monninkylässä. Tämän voimistumisen ei kuitenkaan tule missään mielessä olla poissa seurakunnan muiden osien toiminnasta. Monninkylään olisi noin 320 vuoden jälkeen jo korkea aika saada hengellinen toimitila, ja tällä kertaa jopa virallinen sellainen. Koko seurakunnan lapsi- ja nuorisotyötä on vahvistettava, myös uusien henkilöstörekrytointien muodossa. Näin varaudutaan ennätyssuurten ikäluokkien antamiin mahdollisuuksiin mutta myös asettamiin haasteisiin. Näkisin seurakunnan tehtäväksi myös edistää perheiden hyvinvointia, sekä järjestää esimerkiksi isä-poika- ja äiti-tytär -tyyppistä toimintaa – vaikkapa tulevaa Areenaa hyödyntäen.

Seurakunnan tehtävänä ei ole tehdä suuria ylijäämiä, tahi muutoinkaan haalia maallista mammonaa ympärilleen, jos samaan aikaan se ei kykene antamaan seurakuntalaisille hengellistä yhteyttä ja sitä erilaisin muodoin tukevaa toimintaa. Askolan seurakunta on käsittääkseni taloudellisesti vakaahkolla pohjalla, ja se mahdollistaa toivottavasti jatkossakin seurakuntalaisille monin tavoin ravitsevia kokemuksia. Hyväksi onneksemme seurakunnallamme on sitoutunut, motivoitunut ja pätevä henkilökunta, johon voimme heitä työssään tukien turvautua jatkossakin.

Maalliselta kuntapuoleltakin olisi paljon kerrottavaa, mutta taidan purkaa niitä myöhemmin. Sinänsä juuri mikään ei ole muuttunut tuosta 1,5 vuoden takaisesta alla olevasta kirjoituksesta. Tänään valtuusto lyö epäilemättä pitkässä kokouksessaan veroprosentin lukkoon ensi vuodelle, mutta se on jo toinen kertomus. Erinomaista adventtiajan odotusta !

ps. olen samaa mieltä. Meidänkin seurakuntamme olisi pitänyt olla mukana vaalikoneessa. Ehkä ensi kerralla sitten…

***

3.4.2009:
Riku Honkasalo
Askolan Kokoomuksen varapuheenjohtaja
Kapinassa PARASta vastaan?

Kunta- ja palvelurakenneuudistus on hieno hanke, joka olisi pitänyt toteuttaa jo aikoja sitten. Maamme perusturvaa ja korkeaa sivistystä on pidetty yllä tuloksiin nähden vaatimattomilla resursseilla. Nyt 2000-luvun realiteetit on jo syytä tunnustaa.

PARAS-hanke on tähän asti lähinnä poistanut kuntarajoja. Varsinainen haaste eli palvelurakenteen modernisoiminen on vielä pitkälti ratkaisematta. Kuntaliitokset eivät sellaisenaan tuo ratkaisuja ongelmiin, vaan voivat tuoda nipun uusia. PARAS kakkoselle on tarve myös niillä seuduilla, joissa PARAS ykkönen on ehkä paperilla muttei käytännössä.

Seuraan PARAS-hanketta myös Askolan perusturvalautakunnan puheenjohtajana. Olemme saaneet kyseenalaisen kunnian kuulua ministeri Kiviniemen manaamien noin 20 kapinakunnan joukkoon. Tämä siksi, ettemme ole saaneet aikaan yhteistoiminta-aluetta Porvoon kaupungin kanssa. Korostetusti kaksikielisen naapurikaupungin ohella muita vaihtoehtoja ei yksikieliselle Askolalle ministeriöstä annettu. Emme siis saa valita edes ruton tai koleran väliltä.

Kapinakuntien joukossa on tietenkin pelkkiin tunnesyihin vetoavia auringonlaskun pitäjiä. Pääkaupunkiseudun nopeasti kasvavaksi kehyskunnaksi noussut, mutta maalaismaisuutensa säilyttänyt Askola ei kuulu niihin. Kunnan palvelut pelaavat vähintäänkin tyydyttävästi, eikä tarvetta paniikkiratkaisuihin ole olemassa.

Porvoon talous on  heikossa tilassa, eikä tilannetta helpota hidas ”toipuminen” vuonna 1997 tehdystä maalaiskunnan liitoksesta. Tällainen isäntäehdokkaan tilanne ja mainittu monopoliasema eivät tietenkään ole hyvä lähtökohta neuvotteluille. Porvoon tarjoukset tähän asti ovat perustuneet vanhoihin palveluhimmeleihin, kun taas Askolan pyyntö perustuu 2000-lukulaiseen realistiseen laskutukseen käytetyistä palveluista. Näkemyseroa tässä on peräti 1,5 miljoonaa. Tosin se lienee sulhasen pyrkimys, koska kapioiksi on tarjottu myös kuntaliitosoptiota. Rehellisyydestä pisteet, mutta kuka tällaiseen liittoon lähtisi morsiameksi?

Tämä ei tietenkään ole ainoa esimerkki, jossa pikkukunta on hoitanut asiansa paremmin kuin keskuskunta. Yhteistoiminta-alue on parannus vain silloin, kun se ei perustu yksipuoliseen saneluun. Monet hyvät käytännöt ja toimintatavat saattavat mennä pesuveden mukana, ja tilalle voivat tulla vanhat rapisseet rakenteet. Palvelut eivät lähtökohtaisesti parane sillä, että kaupunki X:n väkimäärää saadaan mahdollisimman korkeaksi. Vanhoja tehottomuuksia ei voida maksattaa tarjoamalla renkikuntien tai liitosalueiden veronmaksajille minimipalveluja maksimihinnalla. Se ei ole vastuullista markkinataloutta.

Kiviniemi uhkaa nyt kapinakuntia yhteistyöhön pakottamisella. Siis kumman ehdoilla? Taitaa olla aika kaivaa ”Näpit irti”-banderollit kaapin pohjalta – ihan vain PARAS-hankkeen ja kuntapalvelujen tasa-arvoisuuden puolesta.

Riku Honkasalo
Vapaa-aikansa ulkopuolella kirjoittaja on myös Kokoomuksen puoluetoimiston poliittinen sihteeri


11.11.2008:
Riku Honkasalo
Askolan Kokoomuksen varapuheenjohtaja
Vaalianalyysiä

Kylillä on kuulemma kyselty, kuka ”nuorimies” heilutteli vaali-iltana televisiossa Kokoomuksen vaalivalvojaisissa ”kiitos Askola”-kylttiä. No täytyy tunnustaa, että tämän kirjoittaja oli kyseessä.

Kokoomuksen loistelias nousu ensimmäistä kertaa Suomen suurimmaksi kuntapuolueeksi, Kokoomuksen voitto Askolassa, sekä luonnollisesti henkilökohtaisen äänimäärän kolminkertaistuminen sitten viime vaalien kirvottivat juhlahumun keskellä tällaiseen allekirjoittaneelle poikkeukselliseen tunteiden ilmaisuun :-).

Lämmin kiitos vielä omille ja Kokoomuksen äänestäjille! Äänimäärän lisääntyminen tuo luonnollisesti myös lisää vastuuta, ja siihen haasteeseen kokoomuslaiset nyt niin koko maassa kuin Askolassakin alkavat määrätietoisesti vastaamaan.

Kaikki poliittiset ryhmät vakuuttavat näinä aikoina olevansa äänestäjien käytettävissä myös vaalien välillä, mutta me Askolan Kokoomuksessa lupaamme myös käytännössä harjoittaa tätä lupauksemme mukaista toimintaa. Muun muassa pitämällä aktiivisesti yllä näitä nettisivuja. Toimintaohjelmamme on tarkoitus nyt laittaa käytäntöön, ja toteutustilanteesta tulemme raportoimaan tällä sivulla säännöllisesti. Tämä on sitä paljon puhuttua äänestäjien kuluttajansuojaa.

Neuvottelut luottamushenkilöpaikoista ovat luonnollisesti vasta käynnistymässä, mutta selvää on että äänestäjien tahto tulee niissä näkymään eli kokoomuslainen väri lisääntyy.

Sinänsä Askolan vaalitulos ei tarjonnut erityisiä yllätyksiä, vaan Keskusta säilyi suurimpana. Keskustan kannatusosuus laski jokseenkin saman verran kuin Kokoomuksen nousi. Tästä voi jälleen päätellä sen, että aika moni Kokoomuksen 52 lisä-äänestä tuli uusilta askolalaisilta. Heille lämmin kiitos! Kokoomus ajaa Askolan ja askolalaisten kokonaisetua, eli pyrimme hoitamaan niin uusien kuin vanhojenkin askolalaisten asiaa. Tämä varmasti on omiaan nostamaan kannatustamme hiljalleen myös ”vanhojen” askolalaisten joukossa.

Vaalituloksesta voi myös päätellä sen, että askolalaiset ovat sittenkin melko tyytyväisiä kotikuntansa toimintaan. Suuria intohimoja vaihtaa päättäjiä ei ollut, ja vaihtuma tapahtuukin lähes täysin luopumisten kautta.

Askolassa, etenkin itäpuolella, keskustan kannattajat ovat puolueuskollista väkeä. Äidinmaidossa imetty puoluekanta on monesti sitä kestävintä sorttia, eikä siinä sinällään ole mitään ihmeellistä. Jos koskaan, niin tulevalla vaalikaudella keskustalaisilla on näytön paikka osoittaa muutoshalukkuutta koko kunnan kehittämiseksi. Kehittämiskohde ei ole kuntaliitoksen vastustaminen, vaan omien palvelujen ja infran turvaaminen ja kehittäminen. Kotikunnan kehittäminen ei myöskään toteudu sanelemalla, vaan kuntalaisten kannalta hyviin linjauksiin ja päätöksiin tarvitaan mahdollisimman laajaa harkintaa ja yhteistyötä eri ryhmien kesken.

Kokoomus on varmasti myös Askolan tasolla valmis samanlaiseen hyvää sinivihreään yhteistyöhön, mitä valtakunnankin tasolla Kokoomus ja Keskusta menestyksellä harjoittavat. Kunnan kahdella suurimmalla puolueella on monessa asiassa yhteiset intressit, joten tulostakin varmasti saadaan aikaiseksi.

Vihreiden paluu valtuustoon rokotti ilmeisesti eniten demareita, jotka menettivät kaksi paikkaa. Ehkäpä ne Kokoomuksenkin seitsemänteen paikkaan kaivatut kymmenkunta lisä-ääntäkin menivät vihreään laariin. Käytännössähän vihreät palasivat vuoden 2000 tasolle, jätettyään vuoden 2004 vaalit väliin. Mielenkiintoista on nähdä, millaista linjaa vihreät Askolassa alkavat nyt kahden valtuutetun voimin ajamaan.

Perussuomalaiset valtasivat yhden paikan, mutta toisin kuin valtakunnallisesti he eivät juurikaan syöneet keskustan kannatusta. Vasemmistoliitto puolestaan säilyi lähes entisellään.

Huomasin, että erään kilpailevan ryhmän blogista on poistettu ennen vaaleja tehtyjä merkintöjä. Itse en lähde tälle linjalle. Sanottu mikä sanottu. Joitain tämän blogin lukijoita tuntuu arvelluttaneen, mitä tarkoitin 25.10. päivätyssä kirjoituksessani vaalikampanjoinnista. Edelleen olen samaa mieltä siitä, että liiketilojen omistajat voisivat pitää kiinni omista ennen vaaleja annetuista ohjeistuksistaan. Eli jos on ohjeistettu, että kampanjoidaan yksi ryhmä kerrallaan, ja yksi ryhmä yhdessä paikassa vain yhtenä päivänä, niistä voitaisiin myös pitää kiinni. Eikä sitten lipsuttaisi jonkun ryhmän eduksi, oli pyytäjänä sitten paavi tai Ruotsin kuningas.

Tästä voi päätellä, että Kokoomus toimi ohjeiden mukaan mutta kaikki eivät. Ehkä sitten ensi kerralla.


9.11.2008:
Jari Vettenranta
Askolan Kokoomuksen puheenjohtaja
Askolan viinakaupasta

Mika Rantanen on kirjoituksessaan Uusimaa-lehdessä 5.11.2008 asettanut kyseenalaiseksi Askolan uusien valtuutettujen arviointikyvyn palvelujen kehittämisessä. Vaalit on kuitenkin Askolassakin käyty ja kuntalaiset ovat valinneet valtuutetut seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Ei mielestäni ole tarpeen keskustella siitä, että ovatko askolalaiset tehneet viisaan valinnan.

Demokraattisen järjestelmän lähtökohtana on se, että valinta on ollut viisas ja siihen on tyytyminen. Yli 80 % uusista valtuutetuista oli ennen vaaleja sitä mieltä, että Askolaan ei kaivata Alkon myymälää. Uskon, että tilanne on sama myös vaalien jälkeen. Muussa tapauksessa kuntalaisia on petetty väärillä lupauksilla.Seuraavissa vaaleissa asiaa voi sitten yrittää korjata. Jos tämä Alkon myymäläasia koetaan kovin tärkeäksi jutuksi, kannattaisi varmaan perustaa Pro Alko -puolue seuraaviin kuntavaaleihin ja mitata sen kannatus.

Askola on kehittynyt viime vuosien aikana voimakkaasti ja myönteiseen suuntaan. Tämä kehitys ei ole vaatinut Alkon myymälää Askolaan. Uskon, että meillä on hyvät edellytykset jatkaa myönteistä kehitystä jatkossakin ilman, että olisimme riippuvaisia siitä, mitä päätöksiä Oy Alko Ab tekee omien myymälöidensä sijoittumisen suhteen.

Uusien Salen myymälöiden saaminen sekä Monninkylään että nyt Kirkonkylään on sellaista kehitystä, joka palvelee myönteisellä tavalla askolalaisten palvelujen kehittymistä.En usko, että Alkon myymälän vastustamisessa on kyse kotitekoisesta kansanterveystyöstä, johon Mika Rantanen kirjoituksessaan viittaa. Kyllä kyse on varmasti ihan oikeasta kansanterveystyöstä. Jos helpotetaan alkoholin tai muidenkin huumaavien aineiden saatavuutta, niin seurauksena on väistämättä käytön lisääntyminen. Askolassa on tänä vuonna jouduttu tekemään muutama päätös, jossa nuori on jouduttu sijoittamaan sijaiskotiin tai laitokseen, koska edellytyksiä kotona asumiseen ei enää ole ollut. Nämä ovat perheiden ja nuorten kannalta traumaattisia tilanteita. Myös kustannuksen kunnalle ovat korkeat. Jokainen laitossijoitus maksaa suuruusluokkaa 50.000 € per vuosi. Näillä rahoilla kunta pystyisi tarjoamaan paljon muita ja hyödyllisempiä palveluja kuntalaisille.

Monessa nuorten uudelleen sijoittamistapauksessa on taustalla myös alkoholin runsas käyttö. Joko nuori itse tai vanhemmat käyttävät tarpeettoman paljon alkoholia. Onneksi näitä tapauksia on Askolassa vielä aika vähän. Emme kuitenkaan halua niitä lisää helpottamalla alkoholin tai muidenkaan huumaavien aineiden saatavuutta Askolassa.

Mitkään business-tavoitteet eivät voi olla niin tärkeitä, että ne antavat oikeutuksen perheiden hädän lisäämiselle. Kunnan talouden kannalta olisi tärkeämpää saada Oy Alko Ab:n pääkonttori Askolaan, koska ne voitot jotka myymälä tuottaa eivät jää paikkakunnalle vaan menevän pääkonttorin sijaintikuntaan. Sen sijaan myymälän aiheuttamat haitat ja niistä syntyvät kustannukset lankeavat myymäläpaikkakunnalle.

25.10.2008:
Riku Honkasalo
Askolan Kokoomuksen varapuheenjohtaja
Kalkkiviivoilla

Kunnallisvaalikampanja kiihtyi Askolassa perinteiseen tyyliin viimeisenä kampanjapäivänä, kun puolueet jalkautuivat Monninkylän kaupoille.

Kokoomuksen porukka oli aktiivisesti liikkeellä heti aamutuimaan, ja tavoitimmekin päivän aikana paljon kiinnostuneita kuntalaisia. Kiitokset kaikille Kahvila Korvassa käyneille.

Päivän aikana toteutimme myös pienimuotoista roskien keruuta, ja kannoimme oman kortemme kekoon Vahijärven koulun pihatalkoissa (kiitos vielä kutsusta).

Yhteisiä asioita ollaan menossa hoitamaan, mutta esimerkiksi kaupaneduskampanjoinnissa joillekin tuntuu olevan mahdotonta noudattaa etukäteen ilmoitettuja pelisääntöjä. Tai sitten oletetaan että pelisäännöt muuttuvat aina omaksi eduksi. Ei tästä sen enempää, mutta ansaitsee tulla kuitenkin mainituksi. Ilman että mitään ryhmää tässä nyt erikseen alkaa mainitsemaan.

Huominen äänestyspäivä on kansanvallan juhlapäivä. Kaikki siis uurnille!

Mitään vaaliveikkausta en ala tässä tekemään, mutta selvää on että Askolan valtuustossa voimasuhteet muuttuvat ja ryhmien määrä lisääntyy. Se on demokratiaa se.

Kokoomuksen lähtökohdat ovat hyvät. Kiitos vielä tässäkin hienolle ehdokasjoukollemme. Voitto on jo se, että olemme viime viikkoina tehneet yhdessä hyvää ja hauskaa kampanjointia. Pallo on nyt äänestäjien käsissä.

25.10.2008:
Riku Honkasalo
Askolan Kokoomuksen varapuheenjohtaja 

NÄPIT IRTI ASKOLASTA

Porvoolaisilta päättäjiltä ja jopa maakunnan medioista voi saada käsityksen siitä, että Askolan liittäminen Porvooseen olisi jo kirkossa kuulutettu. Ikään kuin askolalaisten omilla mielipiteillä ei olisi enää merkitystä. Pesänjako on siis menossa – vain vainaja puuttuu.

Askolan asiat tuntevat ja niitä parhaiten hoitavat askolalaiset itse. Jos vain niin haluamme, täytämme teennäisiä väestötavoitteita lukuun ottamatta kaikki suomalaiselta kunnalta jatkossakin vaadittavat kriteerit.

Uskon, että me muuttoliikkeen viime vuosina Askolaan tuomat olemme halunneet asettua perheinemme pieneen mutta keskuksia lähellä olevaan maalaiskuntaan, jossa palvelut toimivat, epäkohtiin pystytään puuttumaan ripeästi ja hallinto ei ole muutoinkaan karannut ihmisten ulottumattomiin.

Ne syyt joiden vuoksi Askola 112 vuotta sitten erosi Porvoosta ovat ennallaan. Porvoolle olisi parhaaksi tervehdyttää taloutensa, jotta olisi helpompaa palata neuvottelemaan edes järkevästä yhteistyöstä. Jos Askolalle tarjotaan vain maksumiehen roolia, lienee neuvottelurintamalla jatkossakin hiljaista.

Askola kuuluu maan muuttovoittokuntien terävimpään kärkeen, ja kunnan verotulot ovat kasvaneet säännöllisesti. Askolalla on hyvät valmiudet säilyttää toimintakykynsä myös taloudellisen laskukauden aikana.

Itsenäinen Askola on tahtotila, joka vaatii päämäärätietoista työtä kotikunnan eteen. Tärkeintä on tavallisten askolalaisten etu ja hyvät peruspalvelut. Ei poliittinen peli, paikallisia olosuhteita tuntemattoman keskushallinnon suositukset tai naapurikunnan harjoittama hiillostus.

Riku Honkasalo (kok.)
Askola, Monninkylä

22.10.2008:
Jari Vettenranta
Askolan Kokoomuksen puheenjohtaja
Askolan lääkärivirkojen täyttämisestä

On helppo olla samaa mieltä siitä, mitä Simo Sorsa toi esille mielipidekirjoituksessaan 19.10. Uusimaa-lehdessä. Askolan terkkari ja hammashuolto tarjoaa kuntalaisille huipputason palvelut, joita ei monestakaan paikasta Suomen maassa löydy. Kaiken lisäksi se tuottaa palvelut erittäin tehokkaasti. Kustannuksen asukasta kohti ovat aivan Suomen halvimmasta päästä.

Simo asettaa uuden valtuuston yhdeksi tärkeimmistä haasteista avoinna olevien lääkärivakanssien täyttämisen. Hän ei kuitenkaan kerro, miten hän tai Askolan Keskusta tähän tavoitteeseen pääsisi. Askolan Kokoomuksen toimintaohjelmassa 2009-2012 on esitetty myös keinot lääkärivirkojen täyttämiseksi. Ohjelma löytyy nettisivustoltamme. Siellä todetaan, että Askolan tulee olla valmis tarjoamaan jonkun verran nykyistä parempia työsuhde-etuja meille hakeutuville lääkäreille ja hammaslääkäreille. Kalliitkin rekrytoinnit tulevat kuntalaisille halvemmaksi kuin työntekijöiden puutteesta johtuvat hoitojonot ja keikkalääkärien käyttö.

Keikkalääkäristä ja -hammaslääkäristä on jouduttu maksamaan MedOnelle 30-50% enemmän kuin oman viranhaltijan palkkakuluihin menisi. Eli kunnan kannattasi maksaa esimerkiksi 10-20% nykyistä Askolassa vallitsevaa palkkatasoa parempaa palkkaa, jotta rekrytointi paremmin onnistuisi. Lisäksi meillä on tarjota ilmapiiriltään hyvä työyhteisö, puhdas ja turvallinen elinympäristö, jota kannattaa tuoda esille yhtenä työsuhde-etuna.

Rekrytoinnissa tulisi käyttää lehti-ilmoitusten ohella tai tilalla ’head huntingia’ eli olla suoraan yhteydessä lääkäreihin ja suostutella heitä Askolaan. Näin onkin toimittu esimerkiksi avoinna olleen hammaslääkärinviran täyttämisessä. Kun lehti-ilmoitus ei johtanut yhteenkään hakemukseen, niin alettiin käydä läpi sellaisia kollegoja, jotka ovat ammatillisesti riittävän pätevöityneitä ja jotka ovat saadun palautteen perusteella suoriutuneet aiemmista työtehtävistään hyvin.

Näin löytyi hammaslääkäri, joka oli valmis tulemaan Askolaan, mutta jonkun verran korkeammalla palkalla kuin mitä Askolassa maksetaan. Henkilöstöhallinnosta saatiin lupa maksaa kyseistä palkkaa. Samassa yhteydessä olisi kuitenkin fiksua tunnustaa nykyisten viranhaltijoiden työpanos ja osaaminen hoitamalla heidän palkkauksensa tulokkaan tasolle.


6.10.2008:
Riku Honkasalo
Askolan Kokoomuksen varapuheenjohtaja
Tavoitteet esiin

Kunnallisvaalikamppailu Askolassa alkaa vähitellen lämmetä. Yleisönosastoilla aistii selvästi vaalien läheisyyden, ja netistäkin alkaa jo löytyä kättä pidempää. Vaalikoneiden avautuminen on tietenkin nostanut kuntalaisten kiinnostusta lähestyviin vaaleihin.

Tätä kirjoitettaessa ennakkoäänestyksen alkuun on enää 9 päivää, ja vaalipäiväänkin enää vajaat kolme viikkoa. On mielenkiintoista nähdä, nouseeko paikallisessa vaalikamppailussa esiin enää uusia kysymyksiä ja teemoja.

Me Askolan Kokoomuksessa teimme kuluneelle vaalikaudelle ensimmäistä kertaa oman vaaliohjelman, jonka nimesimme Askolan kehittämisohjelmaksi 2005-2008. Hyvien kokemusten pohjalta päätimme jo hyvissä ajoin laatia vastaavan, vielä hieman laajemman vaaliohjelman vuosille 2009-2012.

Ohjelmamme on laadittu ihan paikallisin voimin ja teemoin. Olin melkoisen huvittunut, kun eräässä yhteydessä huomasin kilpailevan ryhmittymän kutsuvan nelisivuista ohjelmaa ”poliittiseksi manifestiksi” ja ”puoluepoliittiseksi ohjelmaksi”. Puoluepelaaminen nimittäin tekstissä on todella vähissä, kun painopiste on Askolan kehittämisessä yhä kuntalaisystävällisempään suuntaan.

Itse koen mahdollisimman selkeän ja kattavan vaalitavoitteiston asettamisen vastuullisena toimintana kuntalaisia kohtaan. Tavoitteet ja keinovalikoima on esiteltävä äänestäjille ihan kuluttajansuojan vuoksi ennen vaaleja.

Vuoden 2004 vaaleissa Kokoomus oli ainoa ryhmittymä Askolassa, joka julkisti oman vaaliohjelmansa. Vaikka näin on tällakin kertaa, on silti ilahduttavaa että ainakin pari muuta ryhmää ovat saaneet julkistettua vaaliteemojansa. Näin ollen asioista kiinnostuneet äänestäjät voivat punnita eri vaihtoehtojen väliltä, eivätkä joudu ostamaan sikaa säkissä.

Vaaliohjelmaamme voitte luonnollisesti tutustua tällä sivustolla. Olemme kiteyttäneet ohjelmasta kuusi Askolan toivoteesiä, joilla ohjelma alkaa.

Erityiskiitos askolalaisen vaalikeskustelun herättämisestä kuuluu muun muassa Vahijärven koulun vanhempainyhdistykselle, jonka sivulla ja vaalikoneessa kannattaa vierailla. Siitäkin huolimatta, että joillekin tuntuu olevan vaikeaa pitää keskustelu itse asiassa ja tavoitteissa.


19.9.2008:

Jari Vettenranta
Askolan Kokoomuksen puheenjohtaja
Askolan vapaa-aikapalveluja kehitettävä

Askolaan on muuttanut viime vuosina paljon uusia asukkaita, jotka ovat todenneet, että peruspalvelut toimivat kunnassa varsin hyvin. Koulut, terveydenhoito ja päivähoito ovat pystyneet hoitamaan asukasluvun kasvun tuomat haasteet. Sen sijaan vapaa-ajan harrastustoiminnassa ei kunnasta löydy niin paljon mahdollisuuksia kuin isommissa kaupungeissa. Vapaa-ajan harrastustoimintaa hoitavat monet yhdistykset kuten liikunta- ja urheiluseurat, kuvataidekoulu, nuorisoseurat ja partiolaiset. Yhdistyksissä työskentelee kymmeniä ellei jopa yli sata oman alansa osaavaa ohjaajaa, jotka tekevät arvokasta työtä lasten, nuorten ja aikuistenkin elämän laadun hyväksi.

Kunta tukee tätä toimintaa vuosittaisilla toiminta-avustuksilla. Toiminta-avustusten tasoa ei kuitenkaan ole riittävästi nostettu viime vuosien aikana niin, että se vastaisi toimintojen laajentumista ja kustannusten nousua. Tästä syystä yhdistykset joutuvat käyttämään entistä enemmän voimavarojaan rahoituksen hankintaan. Oma varainhankinta on toki hyvä asia, mutta nyt näyttää siltä, että monessa yhdistyksessä tähän menee jo liiaksi aikaa. Tätä varainhankintatyötä joutuvat vielä useimmiten tekemään ne samat henkilöt, jotka toimivat myös harrastustoiminnan ohjaajina. Näin ollen varojen hankinta on pois siitä varsinaisesta vapaa-ajantoiminnasta. Nämä henkilöt eivät myöskään välttämättä ole parhaimmillaan tai tehokkaimmillaan rahan hankkimisessa.

Jotta pystytään turvaamaan ja mielellään myös lisäämään nuorten ja aikuisten vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia Askolassa, kunnan tulisi tehdä yhdistysten toiminta-avustuksiin selvä tasokotus. Kyse on kunnan kannalta kuitenkin pienistä lisäpanostuksista, jotka yhdistysten kannalta ovat kuitenkin erittäin tärkeitä. Kunta saa kohtalaisen pienellä rahalla paljon ja laadukkaita vapaa-ajan palveluja lisää ja kuntalaisten viihtyvyys ja tyytyväisyys Askolaan entisestään paranee.

13 vastausta artikkeliin Blogi

  1. Päivitysilmoitus: Kiitokset seurakuntavaaleissa äänestäneille! : Askolan Kokoomus - Askolan toivo

  2. Päivitysilmoitus: Uusi blogikirjoitus koulutilanteesta : Askolan Kokoomus – Askolan toivo

  3. Päivitysilmoitus: Rauhallista joulua ja kiitokset vuodesta 2011! Blogissa on uusi päivitys ja Sauli Niinistön presidentinvaalikampanja etenee. : Askolan Kokoomus – Askolan toivo

  4. Päivitysilmoitus: Blogikirjoitus kouluratkaisusta : Askolan Kokoomus – Askolan toivo

  5. Päivitysilmoitus: Askolan Kokoomuksen kuntavaaliehdokkaat (numerot 38-50) : Askolan Kokoomus – Askolan toivo

  6. Päivitysilmoitus: Blogipäivitys : Askolan Kokoomus – Askolan toivo

  7. Päivitysilmoitus: Blogipäivitys : Askolan Kokoomus – Askolan toivo

  8. Päivitysilmoitus: Kunnanvaltuuston pj. Riku Honkasalon juhlapuhe Askolan kunnan 120-vuotisjuhlassa. : Askolan Kokoomus – Askolan toivo

  9. Päivitysilmoitus: Uusi blogikirjoitus: Eteenpäin Askolassa! : Askolan Kokoomus – Askolan toivo

  10. Päivitysilmoitus: Blogi: Miksi tuen Petteri Orpoa Kokoomuksen puheenjohtajaksi? : Askolan Kokoomus – Askolan toivo

  11. Päivitysilmoitus: Antti Ollila Askolan kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi : Askolan Kokoomus – Askolan toivo

  12. Päivitysilmoitus: Ari Forsberg blogissa: Vaativa tehtävä vaatii koulutuksen | Askolan Kokoomus – Askolan puolustajat ja tulevaisuuden tekijät KIITTÄVÄT!

  13. Päivitysilmoitus: Riku Honkasalon valtuustoaloitteet 22.5.2017, mm. kotihoidon tuen kuntalisän korottamisesta | Askolan Kokoomus – Askolan puolustajat ja tulevaisuuden tekijät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.